SKJ:n talvipäivät 2023: Kuoronjohtodemonstraatioita sekä kuorotyön psykologiaa ja fysiologiaa
SKJ kokoontui helmikuussa perinteisille Talvipäiville Kuopion Musiikkikeskukseen. Tapahtuma keräsi yhteen sekä Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön opiskelijoita että kymmeniä kuoronjohtajia eri puolilta Suomea.
Paneutumista fysiologiaan
Talvipäivät avattiin Markku Riihisen luennolla ”Kuoronjohtaminen – raskasta fyysistä työtä vai vaivatonta tekemistä?” Riihinen on kokenut fysioterapeutti, joka on tehnyt paljon töitä sekä ammattimuusikoiden että Sibelius-Akatemian opiskelijoiden kanssa. Hän on myös luonut ohjelman, jolla muusikot voivat päivittäin palautua fyysisistä rasituksista.
”Muusikko on työssään usein fyysisen ja psyykkisen suorituskykynsä äärirajoilla”, satoja muusikoita hoitanut Riihinen luennoi. ”On vaikea löytää toista ammattia, jossa mennään useasti niin lähelle omien resurssien ylärajoja.”
Lisäksi muusikoiden kehon ongelmat saattavat ilmetä vaivihkaa. Voi mennä pitkä aika siihen, kun varsinainen kipu alkaa tuntua. Riihinen huomautti, että toiminnallisiin muutoksiin pitää puuttua mahdollisimman varhain: ”Kun ongelma ilmenee, muusikko kokee sen usein ensin niin, että kaikki ei vain ole kunnossa. Voi olla motoriikan heikentymistä, asennonhallinnan vaikeutta tai soitto- ja lauluvarmuuden katoamista.”
Riihisen mukaan kuoronjohtajilla on paljon samoja ongelmia kuin laulajilla, kuten mm. selän ja hartioiden asennonhallinta, keskiselän eli rintarangan liikkuvuus sekä olkapäiden, niskan ja leuan nivelkivut. Laulajan ja kuoronjohtajan yleisimmät virheasennot liittyvät usein lantioon ja rintakehän yläaukeamaan. Lantio kiepsahtaa helposti eteenpäin, jolloin alaselän ja lonkankoukistajalihakset kiristyvät ja pakara- ja vatsalihakset heikentyvät.
Hartioissa taas yleisin virheasento on hartioiden kiertyminen liikaa eteenpäin, mistä aiheutuu kireyttä rintalihaksiin ja heikkoutta yläselän lihaksistoon. Rintalihaksen kireyteen vaikuttaa erityisesti syvä, pieni rintalihas, jonka alta kulkee myös hermoja ja verisuonia. Lihaksen kireys aiheuttaa lapaluun kääntymistä, jolloin se vaikuttaa olkapäähän ja hengitykseen.
Kuoronjohtodemonstraatioiden juhlaa
Kuopion Talvipäivillä nähtiin ennätysmäärä kuoronjohtodemonstraatioita. Perjantaina demonstraatiossa oli mukana Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön opiskelijoiden kamarikuoro, ja sitä pääsivät vuorollaan luotsaamaan Richard Nicholls, Saara Aittakumpu ja Elisa Huovinen. Jokainen johtaja painotti eri asioita, mikä teki demonstraatioiden seuraamisesta mielenkiintoista. Nicholls puhui fraasien vapautuksesta ja soinnin merkityksestä, kun taas Aittakumpu keskittyi nopeamman kappaleen avulla rytmien tarkkuuteen. Aittakumpu myös esitteli paljon monenlaisia harjoitustekniikoita. Huovisella taas oli työstettävänään renessanssimusiikin teos, joten hän keskittyi vokaalien sointiväriin ja fraasien horisontaaliseen muotoiluun.
Lauantai-iltapäivän kuoronjohtodemonstraatioon saatiin vieraaksi Kuopion Tuomiokirkon kamarikuoro. Heitä pääsivät johtamaan Mari Koistinen ja Rita Varonen. Koistinen työskenteli P. J. Hannikaisen säveltämän ja Immi Hellénin sanoittaman, monelle suomalaiselle hyvinkin tutun Suojelusenkeli-teoksen parissa. Erityisen vaikuttavaa oli, miten Koistinen vahvisti kuorolaisten tekstin osaamista ja sisäistämistä. Kuorolaiset lukivat ensin ajatuksella jonkin muun kuin ykkössäkeistön, koska se usein osataan aika hyvin, melkeinpä ulkoa. Sitten analysoitiin, mitä säkeistö pitää sisällään, mikä vahvisti sanojen muistamista ja ymmärtämistä. Tämän harjoituksen jälkeen kuorosta tuli ulos aivan uudenlainen sävy, joka poikkesi täysin ensimmäisestä säkeistöstä.
Rita Varonen pääsi työstämään Brian A. Smithin kappaletta Lux aeterna. Päivien osallistujat pääsivät näkemään mielenkiintoisen lähestymistavan soinnin kehittämiseen, kun Varonen pyysi kuorolaisia muodostamaan ison ympyrän ja sitten yhtä laulajaa vuorotellen ympyrän keskelle. Keskellä seisova laulaja alkoi laulaa aa-vokaalilla ja ympärillä olevien piti matkia juuri hänen vokaalinsa väriä. Tätä kautta haettiin monia erilaisia vokaalivärejä ja tutkittiin, miten ne vaikuttavat soinnin puhtauteen. Isossa ympyrässä oli myös helppo puhdistaa kappaleen muhkeita sointuja, kun kaikki kuulivat toisensa hyvin.
Konsertillinen monipuolista musiikkia
Talvipäivien iltakonsertissa esiintyi kolme erilaista kuoroa: iisalmelainen Nuorisokuoro Allegro johtajanaan Susanna Alajuuma-Kettunen sekä Kuopiosta Äidin Ääni johtajanaan Riikka Leinonen ja Vox Polaris johtajanaan Jaana Turunen. Konsertti järjestettiin Kuopion tuomiokirkossa, ja yleisöä riitti kirkon kaikille penkkiriveille. Konsertin alkuun julkistettiin Vuoden kuoronjohtaja 2023. Tittelin sai tänä vuonna Dani Juris, jonka haastattelu on luettavissa tämän Bulletinin sivulla ??.
Nuorisokuoro Allegro lauloi koko ohjelmistonsa ulkoa valtavalla varmuudella ja täyteläisellä soinnilla, ja ohjelmistossa oli paljon hengellistä musiikkia. Äidin Ääni lauloi monta rytmimusiikin teosta kuorolle sovitettuna, kuten mm. Antti Tuiskun Juuret. Vox Polarikselta kuultiin laaja otos erilaisia teoksia, mm. G. P. da Palestrinan, Sergei Rahmaninovin ja Mia Makaroffin musiikkia. Erityisen vaikuttava oli Erik Forsströmin teos Moments of Clarity.
Kuorotyön psykologiaa ja kuorojen vetovoimaa
Lauantaina kuultiin psykologi Tuulia Nichollsin osallistava luento kuoronjohtajan ja kuorolaisten välisestä vuorovaikutuksesta. Nicholls painotti pedagogisen suhteen merkitystä ja sen arvon ymmärtämistä samalla tavalla kuin opettajan ja oppilaan välillä. Työn lähtökohtana on oltava aito välittäminen, koska vuorovaikutussuhteen laadulla on suuri merkitys opetettavien edistymisen ja kokonaiskehityksen kannalta.
Taiteen ja musiikin opetuksessa vuorovaikutuksella on myös laajempia tarkoituksia:
- rohkaista esteettiseen kokemiseen, luovaan ajatteluun ja uuden tuottamiseen
- kehittää myönteistä minäkuvaa ja tervettä itsetuntoa
- antaa osallisuuden kokemuksia
- kasvattaa uskallusta, heittäytymistä ja sinnikkyyttä
”On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että vuorovaikutuksen läheisyydellä, opettajan henkilökohtaisen kiinnostuksen osoittamisella, ilmapiirin kannustavuudella sekä turvallisuudella on suuri merkitys oppilaan oppimiselle ja motivaatiolle”, luennoi Nicholls. ”Myös kuoronjohtaja voi saavuttaa parempia tuloksia, kun hän on aidosti kiinnostunut laulajistaan riippumatta heidän taitotasostaan.”
Nichollsin luennon loppuun kaikki pääsivät osallistumaan demonstraatioihin, joissa käytiin läpi erilaisia haastetilanteita ja skenaarioita kuoroissa, ja miten kuoronjohtaja voi näitä tilanteita ratkaista. Kuoronjohtamisen vuorovaikutuksellisiin haasteisiin pureuduttiin myös päivän viimeisessä sessiossa, jossa pohdittiin yhteisesti keinoja ylläpitää ja lisätä omien kuorojen vetovoimaa. Lopuksi vastauksia koottiin yhteisesti:
Kuorolle voi yrittää luoda selkeän identiteetin, jota on helppo markkinoida ulkopuolisille ja uusille potentiaalisille laulajille. Myös kuorolaisten itse luomalla ilmapiirillä on suuri vaikutus siihen, millaisena kuoro näyttää ulospäin. Tätä kannattaa hyödyntää myös markkinoinnissa! Kuorolaisia kannattaa aktivoida mukaan markkinoinnin ja yleisilmeen suunnitteluun sekä uusien laulajien rekrytointiin. Nykylaulajat ovat kuoron paras käyntikortti.
Johtajan innostuksella on iso merkitys ja se tarttuu usein myös laulajiin. Johtaja saa kuitenkin luottaa siihen, että kaikki ei ole aina hänestä kiinni. Toki jos johtajalla itsellään on selkeä visio ja hän on tutustunut kuoroon perusteellisesti, on ehkä helpompaa myydä luotua konseptia eteenpäin. Johtajan persoona saattaa vaikuttaa enemmän pito- kuin vetovoimaan: uusilla laulajilla harvoin on käsitystä, millainen jonkin kuoronjohtajan persoona on. Johtajalla voi myös olla erilaisia persoonia eri kuorojen edessä.
Tuulia Nicholls jakoi luennollaan Valmennuksen 10 käskyä, jotka ovat laatineet Olympiakomitean valmennusosaamisen kehittämisen asiantuntija Kirsi Hämäläinen ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtaja Sami Kalaja:
1. Rakasta lajiasi!
2. Välitä!
3. Usko unelmiin!
4. Kunnioita yksilöä!
5. Kunnioita kasvua!
6. Kysy ja kuuntele!
7. Tunne lajisi!
8. Muista monipuolisuus!
9. Järjestä äksöniä!
10. Pitäkää hauskaa!
