Kuoronjohto on ammatti, jossa muiden osaamiseen ja apuun nojaamisen merkitys on suuri. Kouluttautuminen, keskustelu ja mentorointi ovat esimerkkejä väylistä syventää omaa suhdetta kuorolauluun ja musiikkiin. Näin tekevät myös kirjat.

Jotkut kirjat jättävät lähtemättömän jäljen. Siksi haluamme kuulla, mitkä kirjat – kuoronjohdon tai minkä tahansa muun alalta – ovat vaikuttaneet juuri sinuun! Kesän aikana kaikki SKJ:n jäsenet pääsevät jakamaan itselleen merkityksellisiä kirjoja myös muiden iloksi vastaamalla kirjavinkkikyselyyn. Vastata saa niin usein, laajasti tai suppeasti kuin haluaa – suorastaan kannustamme palaamaan kyselyyn myös myöhemmin kun ajatukset ovat ehtineet muhia. Tarkemmat ohjeet löytyvät lomakkeesta.

Alla kuoronjohtaja Tommi Penttisen omia kirjavinkkejä ajattelun herättelyksi.

Tommi Penttisen “Kirjat, jotka jättivät jäljen”

James Jordan (1996): Evoking Sound: Fundamentals of Choral Conducting

Opintojen alkupuolella kirja avasi monia ovia Labanin liikeanalysiin Alexander-tekniikan ja kokonaisvaltaisen lähestymistapansa ansiosta. Käytin pitkään Jordanin esittelemää tapaa merkitä partituuria väreillä.

W. A. Mathieu (1997): The Harmonic experience

Kirjan kuuntelu- ja lauluharjoitukset syvensivät kokemustani puhdasvireisyydestä täydentäen matemaattista tulokulmaa kehollisella ja psykoakustisella suunnalla.

Mihail Tšehov (1946, suom. 2017): Näyttelijän tekniikasta

Raapaisin kirjan pintaa AMK-opinnäytetyössäni tarkastellessani kirjan tarjoamia mahdollisuuksia keskittymisen syventämiseen.

Sharon J. Paul (2020): Art and science in choral rehearsal

Kirjan nimi kertoo jo paljon. Kirjaa lukiessa tutustuin ensimmäistä kertaa fraseerauksen opettamiseen käytettävään Tabuteau-järjestelmään.

Lisa Sokolov (2020): Embodied VoiceWork: Beyond Singing

Tämä kirja laulamisesta on vielä lähes aukaisematta, mutta väylä kokonaisvaltaisempaan laulajuuteen on kiinnostanut pitkään vastapainona tekniselle painotukselle.

George Lakoff, Mark Johnson (1980): Metaphors we live by

Jos jokin kirja pääsi pureutumaan käyttämiini vertauksiin, metaforiin ja yleiseen havainnointiin kielestä, niin tämä. Kirjassa kysytään muun muassa miksi väittelystä puhutaan sodan vertauksin (attack/defend) tai ajasta rahana (spend). Miksei väittelystä puhuttaisi ennemmin vaikkapa tanssin kautta?

Keith Johnstone (1979): Impro

Kirja muovasi ajatuksiani niin pedagogiasta, kasvamisesta kuin improvisoinnistakin. Samalla se näytti kuinka pinnalliseksi oma nokkeluusvetoinen improvisaationi (sekä teatteri- että musiikki-mprovisaatio) olikaan jäänyt.

Emily Nagoski (2015, toinen painos 2021): Come as You Are – The Surprising New Science That Will Transform Your Sex Life

Kirja saapui kirjastosta herätelainana. Se on minulla vielä kesken, mutta jo nyt se on hieman yllättäen tuonut aivan uuden tulokulman stressinhallintaan.

J. R. R. Tolkien (1954–1955, suom. Kersti Juva, Eila Pennanen, Panu Pekkanen 1973–1975): Taru sormusten herrasta

Teini-iän tietämillä luin kirjan ensimmäistä kertaa, lähinnä fantasiakirjallisuudesta kiinnostuneena. Ennen Peter Jacksonin elokuvia olin päätynyt lukemaan kirjat joka vuosi – elokuvat katkaisivat perinteen, kun päänsisäinen kuvasto tuli surutta myllätyksi. Sittemmin olen päätynyt taas lukemaan kirjan muutaman vuoden välein, osittain ihan vain sen takia, että tuttu kirja herättää joka kierroksella aina vähän uusia ajatuksia. Kun kirjan sukupuoli- ja rotukäsitykset oli jo aiemmin käsitelty, aloin viime kerralla pohtimaan hobittien talousjärjestelmää ja Bilbon ja Frodon asemaa Konnussa sekä havainnoimaan, millaiset hahmot Tolkien esittelee lukutaitoisina. 

Kirjoittanut Tommi Penttinen