Suomen Kuoronjohtajayhdistys on valinnut Vuoden Kuoronjohtajaksi 2025 Visa Yrjölän.
Visa Yrjölä (s. 1992) on tehnyt nuoreen ikäänsä nähden poikkeuksellisen pitkään merkittävää työtä suomalaisen kuoromusiikin parissa. Erityistä on ollut hänen toimintansa mieskuorokenttämme elävöittäjänä perustamansa taidokkaan mieskuoro Eugan taiteellisena johtajana. Visa tunnetaan tarkkana ja energisenä harjoittajana sekä persoonallisten ja perehtyneiden ohjelmistojen suunnittelijana ja tulkitsijana. Hän suhtautuu työhönsä aina ihailtavalla nöyryydellä, uteliaisuudella ja innostuksella.
Yrjölä on palkittu johtajana niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hän voitti nuoren ja lupaavan johtajan erityispalkinnon Tampereen Sävelessä jo vuonna 2013 ja parhaan johtajan palkinnon Bratislava Choir Festivalilla vuonna 2018, jossa myös mieskuoro Euga voitti pääpalkinnon. Yrjölä voitti Radio Classicin Tempo Awards -kilpailun kapellimestari- ja kuoronjohtajakategorian palkinnon. Myös Kamarikuoro Kaamos, jonka taiteellisena johtajana Visa on toiminut vuodesta 2016 alkaen, on menestynyt kilpailuissa sekä Suomessa että ulkomailla. Eugan ja Kaamoksen lisäksi Yrjölä toimii taiteellisena johtajana Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajissa (KYL).
Visa Yrjölä on valmistunut musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kuoronjohtoluokalta ja on syventänyt opintojaan myös Itävallassa Universität für Musik und darstellende Kunst Wien -korkeakoulussa. Yrjölä on osallistunut useille Euroopan ammattikamarikuorojen verkoston Tenson järjestämille mestarikursseille ja johtanut vierailevana johtajana mm. Key Ensemble -ammattilaiskuoroa.
Teekkarikuoro on Tampereen yliopiston Hervannan kampuksella toimiva noin 50 henkinen sekakuoro, joka on tehnyt ”teekkarit ylpeiksi ja muut kateellisiksi” vuodesta 1985 lähtien.
Teekkarikuoro tekee musiikkia teekkarimeiningillä pilke silmäkulmassa, kuitenkin insinöörin kunnianhimoisella otteella. Kuoro työskentelee päämäärätietoisesti osaavalla kokoonpanolla, joka koostuu motivoituneista ja kokeneista laulajista. Osoituksena taidoistaan kuoro on saavuttanut yhden kultaleiman Tampereen Sävelen kuorokatselmuksissa vuosina 2017 ja 2019. Teekkarikuoro harjoittelee elokuun lopusta kesäkuun alkuun kerran viikossa klo 18-21, ja kesäaikaan tarvittaessa ennen esiintymisiä. Syys- ja kevätkaudella järjestetään viikonlopun kestävät leirit, joissa harjoitellaan intensiivisemmin konsertteja sekä koti- ja ulkomaan vierailuja varten.
Kuoron ohjelmistossa on vuosien saatossa ollut tyylilajeja laidasta laitaan, mutta kuoron eetokseen kuuluu vahvasti teekkarikulttuuri ja paikallisuus, joista jälkimmäinen näkyy muun muassa manserock-ohjelmistona. Kuoron monipuoliseen repertuaariin kuuluu sekä rytmimusiikkia että muuta kuoromusiikkia. Kuoro tilaa säännöllisesti sävellyksiä ja sovituksia käyttöönsä.
Teekkarikuoro toimii aktiivisesti järjestäen omia vaihtuvateemaisia konsertteja ja on osallistunut sekä kansallisiin että kansainvälisiin kuorotapahtumiin. Kuoro esiintyy säännöllisesti yliopistoyhteisön tapahtumissa sekä muissa tapahtumissa ja yksityistilaisuuksissa. Kuoron alaisuudessa toimii kuorolaisista muodostuva laadukas pienryhmä TeekkariKvartti, joka keikkailee tilauksesta varsin aktiivisesti lähinnä Pirkanmaan alueella. Teekkarikuoro on julkaissut kolme levyä, joista viimeisimmän vuonna 2022, ja tehnyt yhteistyökonsertteja ja -produktioita erilaisten tahojen kanssa.
Kuoronjohtajan vastuisiin kuuluu:
– Kuoron taiteellinen johtajuus: Ohjelmiston ja produktioiden suunnittelu ja toteutus yhteistyössä kuoron kanssa
– Tavoitteellisen kuoroharjoittelun suunnittelu ja johtaminen viikottaisissa harjoituksissa ja viikonloppuleireillä
– Kuoron johtaminen kuoron esiintymisissä
– Uusien kuorolaisten ja TeekkariKvartin koelaulatukset
Toivomme sinulta:
– Kuoronjohdon B-tutkintoa (otamme huomioon myös loppuvaiheen opiskelijat) tai vastaavia taitoja ja osaamisen ylläpitoa
– Kuoron vaatimustasoa vastaavaa ammattilaisuutta
– Hyvää suomen ja englannin kielen taitoa
– Halua sitoutua pitkäjänteisesti kuoron toimintaan
– Omaa visiota ja halua viedä kuoroa eteenpäin
– Halua kehittää ja ylläpitää erityisesti musiikillisia yhteistyösuhteita
Tarjoamme sinulle:
– Vakituista kuoronjohtotyötä tuntiperustaisella palkalla joko kuoron työntekijänä tai laskutuksella
– Taitavista ja innokkaista laulajista koostuvan kunnianhimoisen kuoron
– Yhteisöllisyyttä: Innokkaan, hyvin moninaisen ja aktiivisen kuoroporukan, joka viettää aikaa yhdessä myös harjoitustoiminnan ulkopuolella
– Teekkarihenkisen opiskelijayhteisön: Kuoron taustalla toimii kuorolaisista koostuva ylioppilaskunnan alainen järjestö, Tampereen Akateemiset Laulajat ry, joka hoitaa ja ohjaa kuoron ympärivuotista toimintaa
– Mahdollisuuden päästä ylläpitämään ja kehittämään teekkarilauluperinnettä
Lähetä ansioluettelosi ja vapaamuotoinen hakemuksesi osoitteeseen careers@teekkarikuoro.fi sunnuntaihin 2.2.2025 mennessä. Ilmoita hakemuksessa palkkatoiveesi sekä tieto käytettävyydestäsi viikottaisen harjoituspäivän osalta. Kuoron harjoituspäivä on maanantai, mutta tarvittaessa olemme valmiita harkitsemaan myös muita alkuviikon päiviä.
Liitä hakemukseesi myös vastaus ennakkotehtävään: Minkälaisia konserttikokonaisuuksia haluaisit valmistaa Teekkarikuoron kanssa? Ideoi ja luonnostele yksi tai kaksi konserttia yksin tai mahdollisien yhteistyökumppanien kanssa. Listaa ainakin muutamia ohjelmistoehdotuksia konserttiehdotusten alle.
Hakemusten käsittelyn jälkeen kutsumme osan hakijoista helmikuussa järjestettäviin haastatteluihin. Haastattelujen perusteella hakijoita kutsutaan koejohtoon, joka järjestetään maaliskuussa Tampereella. Työsuhde alkaa 1.8.2025 tai sopimuksen mukaan.
Lisätietoja hakuprosessista ja kuorosta voi kysyä sähköpostilla careers@teekkarikuoro.fi tai puhelimitse 050 573 2879 (Paju Tella/rekrytointitoimikunta) tai nykyiseltä kuoronjohtajalta Johanna Lantolta, puh. 050 590 9480.
Suomen kuoronjohtajayhdistys on myöntänyt historian neljännen Kuoroteko-palkinnon Mia Makaroffille MunKuoro – MinKör -lapsikuoroverkoston perustamisesta. Hankkeen taustaorganisaatioina toimivat Nuorten Kuoroliitto ja De ungas musikförbund i Svenskfinland (DUNK).
MunKuoro – MinKör on kuorolaulun koulutuksellinen hanke, joka on poikkeuksellisella tavalla reagoinut yhteiseen huolenaiheeseemme: kuinka lapset saadaan laulamaan? Hankkeen tavoitteena on tukea kuoronjohtajia matalan kynnyksen lapsikuorojen perustamisessa ja kuoron toiminnan pyörittämisessä kouluissa ja muissa paikoissa, joissa lapset jo valmiiksi ovat – jotta mahdollisimman monella lapsella olisi mahdollisuus laulaa kuorossa ja saada laulunopetusta.
MunKuoro – MinKör-verkosto on muutamassa vuodessa levinnyt valtakunnallisesti hyvin laajasti niin suomen- kuin ruotsinkielisiinkin kouluihin; ryhmiä on yhteensä jo 94. Hankkeen puitteissa on järjestetty myös koulutustapahtumia yli kielirajojen.
SKJ pitää erityisen tärkeänä, että yksi tärkeä elementti hankkeessa on tukea kuorojen johtajia työssään: jakaa tietoa ja vinkkejä kuoro-ohjelmistosta ja lasten äänenmuodostuksen opettamisesta, sekä esitellä hyväksi havaittuja käytänteitä kuorotoiminnan järjestämiseksi. Kuoronjohtajan ei tarvitse olla yksin, kun työhön liittyviä asioita voi ratkoa laajan verkoston avustuksella.
Mia Makaroff on ollut keskeinen mahdollistaja MunKuoro – MinKör -verkoston synnyssä. Hän on jakanut hankkeen hyväksi laajaa osaamistaan ja sammumatonta intoaan.
Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen perinteikkäitä talvipäiviä vietetään tällä kertaa Turussa 24.-25.1.2025. Tapahtumapaikkana on Turun Konservatorio ja perinteinen talvipäivien konsertti kuullaan perjantaina Martinkirkossa. Viikonlopun koulutusaiheet ovat monipuoliset ja sisältävät paljon ajankohtaista asiaa mm. palkkaukseen ja työsuhteisiin liittyen sekä koulutusta mm. renessanssimusiikista sekä paneelikeskustelun vastuullisuudesta. Tarkemmin työpajojen aiheista alla!
Talvipäivien konsertissa on mukana kaksi paikallista huippukuoroa: CCL (johtaa Tara Karim) sekä Turun konservatorion kamarikuoro (johtaa Markus Luomala). Konsertin jälkeen on yhteinen illanvietto ravintola Pippurimyllyssä, jossa pöytien ääressä pohditaan ammattikuntamme syvimpiä saloja.
SKJ:n talvipäivät on tarkoitettu kaikille kuoronjohtajille koulutuksesta ja työtilanteesta riippumatta, niin kansalaisopistoissa, kouluissa tai kirkoissa toimiville kuin vapaan kentän kuorojen johtajille ja varajohtajille tai kuoronjohdosta kiinnostuneille.
Muistathan, että tapahtumissamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita, jotka löytyvät TÄSTÄ.
12.30 Tervetulosanat ja kuoronjohtajien ajankohtaiset
SKJ:n puheenjohtaja Kristian Heberg
12.45-14.15 Keho ja mielikuvitus työkaluina
Mia Hafrén
14.15-15.00 Kahvit ja yhdistyksen vuosikokous
15.15-16.45 Renessanssimusiikkia
Mats Lillhannus
Ruokatauko (omatoiminen)
19.00 Iltakonsertti, Martinkirkko
CCL, johtaa Tara Karim
Turun konservatorion kamarikuoro, johtaa Markus Luomala
Karonkka
—
9.15 Aamukahvit
10.00-11.30 Paneelikeskustelu: Vastuullinen kuoronjohtaja
Pirita Näkkäläjärvi, Marika Kivinen ja Julia Lainema
11.45-13.15 Building Community Through Choral Art and Building Choral Art Through Community
Jennifer Moir
13.15-14.15 Lounas
14.15-15.00 Kuoronjohtajan palkka- ja sopimusasiat
Kristian Heberg
15.00-15.30 Keskustelua työsuhteen ehtojen suosituksista ja palkkasuosituksesta
15.30-16.00 Kahvit, jaetut oivallukset ja päätöskeskustelu
Kirsi Tunkkari & Julia Lainema
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu TÄSTÄ, ilmoittautuminen auki 17.12.2024-8.1.2025.
Hinnat: (sisältää kahvit ja lauantain lounaan sekä perjantain iltakonsertin)
Koko viikonloppu: Jäsenhinta 100 euroa, muut 140 euroa, opiskelijat/eläkeläiset 120 euroa
Yksi päivä (la tai su): Jäsen 60 euroa, muut 80 euroa, opiskelijat/eläkeläiset 70 euroa
Mia Hafrén, musiikin ja teatterin ammattilainen, ohjaa työpajan tuoden monipuolista kokemustaan esittävien taiteiden kentältä. Työpajassa tutustutaan siihen, kuinka kehon liikkeet ja äänellinen ilmaisutaito voivat rikastuttaa luovuutta ja yhteistyötä ryhmässä. Kuoronjohtajat voivat hyödyntää tätä työtapaa luodakseen dynaamisia ja elämyksellisiä harjoituksia, jotka vahvistavat kuorolaisten yhteishenkeä ja ilmaisua.
Esittely tulossa
Mitä kuoronjohtajan tulisi ottaa huomioon valitessaan ohjelmistoon musiikkia eri kulttuureista? Minkälaisia vastuita ja valta-asetelmia kuoronjohtajalla on? Mitä kulttuurinen omiminen tarkoittaa kuoromusiikin yhteydessä?
Keskustelemassa ja näihin kysymyksiin näkökulmia tarjoamassa väitöskirja tutkija Pirita Näkkäläjärvi sekä laulaja ja väitöskirjatutkija Marika Kivinen. Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimii kuoronjohtaja Julia Lainema.
In this interactive session, Jennifer Moir will guide participants through practical exercises and discussion that explores the powerful connection between choral art and community building and community and choral art. The session will offer time for discussion, reflection, and the sharing of tools to enrich both your artistic practice and your community building efforts.
SKJ on tehnyt aiemmin kahteenkin otteeseen sekä kyselyn kuoronjohtajien palkoista ja tyytyväisyydestä niihin sekä kummankin kyselyn pohjalta myös suosituksen kontaktituntipalkasta sekä muista työsuhteen ehdoista. Uusi kysely on juuri tulossa auki ja sen pohjalta myös palkkasuositusta ja työsuhteen suositusehtoja päivitetään nykypäivään. Näistä ajankohtaisista asioista keskustellaan yhdistyksen puheenjohtajan Kristian Hebergin johdolla. Käymme läpi, mitä haasteita nykyisissä suosituksissa on tullut vastaan ja miten suositusehtoja ja -palkkaa voisi jatkossa kehittää.
—
Ajatushautomo on osallistava visuaalinen työkalu, joka tuo yhteen seminaarin osallistujien parhaat ideat ja oivallukset. Talvipäivien aikana kokoamme Post-it-lapuille ideoita, oivalluksia,kysymyksiä, ajatuksia ja toiveita, joiden toivomme synnyttävän uusia keskusteluja ja näkökulmia niin Talvipäivien aikana, kuin sen jälkeenkin.
Teksti: Markus Yli-Jokipii
Tampereella on tutkittu keväästä 2022 lähtien ammattilaiskuoron kehittämistä tiimipedagogiikan keinoin. TAMKin, Viron filharmonisen kamarikuoron ja Tampere Cappellan Kuoroakatemia-hanke sai SKR:n Pirkanmaan rahaston kärkihankeapurahan jo vuonna 2021, mutta pandemia lykkäsi käytännön toimien aloittamista vuodella.
Kuoroakatemian keskeisenä tavoitteena on ollut kehittää laulun ammattilaistoiminnan käytäntöjä ja sitä kautta sen edellytyksiä. Tämä kehitystyö on samaan aikaan innostavaa ja haastavaa, sillä matkan aikana kehitysaskeleet pienenevät ja toimintaa pitää tarkastella monipuolisesti. Kehitystyön näkökulmaksi valittiin tiimipedagogiikka, mikä olikin luontevaa, sillä TAMK on tunnettu tiimipedagogiikan huippuosaajana ja sen soveltajana liiketoiminnan koulutuksen puolella.
Kuoroakatemia-hankkeessa alan asiantuntijana on toiminut TAMKin Liiketoiminnan lehtori Timo Nevalainen. Itse olen toiminut TAMKin kuoronjohdon lehtorina ja Tampere Cappellan taiteellisena johtajana hankkeessa alusta alkaen. Tampereen päässä ryhmämme muodostivat Tampere Cappellan laulajalistan jäsenet, joilla on jo laulun ammattilaiskoulutus, sekä laulun ja kuoronjohdon opiskelijoita TAMKista. Kuoroyhteistyön toinen osapuoli Viron Filharmoninen kamarikuoro (EPCC) on yksi maailman tunnetuimmista ja arvostetuimmista ammattilaiskamarikuoroista. Kuoron jäsenistä hankkeeseen osallistui viisi laulajavalmentajaa, kuoron konserttimestari Lodewijk van der Ree sekä hallinnon henkilöstöä.
Käytännön työ alkoi keväällä 2022 Tampere Cappellan laulajien sekä TAMKin opiskelijoiden tutustumiskäynnillä Tallinnaan. Päivän aikana kuorojen laulajat ja hallinnon edustajat pääsivät tutustumaan toisiinsa sekä kahvikupin äärellä että tietysti laulamalla yhdessä. Keskustelua syntyi laulajien pöydissä nopeasti ja vastaanotto oli virolaisten puolelta alusta alkaen hyvin ystävällistä.
Lukukauden 22-23 aikana pidetyissä workshopeissa EPCC:n neljä laulajaa ja Lodewijk van der Ree työskentelivät Tampereella Tampere Cappellan laulajien sekä TAMKin laulun opiskelijoiden kanssa. Virolaisten laulajien ryhmällä oli yhteenlaskettua kokemusta kuorolaulun ammattilaisena toimimisesta yli 100 vuotta, mikä on jo kunnioitettava määrä.
Laulajien vetämät stemmaryhmien omat workshopit olivat huippukiinnostavia, kun kokeneet ammattilaiset ja TAMKin opiskelijat pääsivät keskustelemaan työstä ja laulamaan yhdessä. TAMKista keväällä 2023 valmistuva kuoronjohtaja Riku Miettunen kertoo projektin olleen opiskelijalle monella tavoin opettavainen, ja samalla se osoitti, että kansainvälisilläkin areenoilla pärjätään: ”Mielenkiintoista on ollut päästä tutustumaan Viron ammattilaiskuorotoimintaan. Siitä on tullut se fiilis, että he tekevät asioita hyvin, mutta kyllä teemme mekin täällä Suomessa.”
Kokeneet laulajat antoivat monenlaisia vinkkejä. Selväksi tuli ainakin se, että ei se kuorolaulu ole mitenkään vaarallista, päinvaistoin se on laulun ammattilaiselle hyvää ja korkealle arvostettua työtä. Toinen esille tullut huomio on, että kuorojen ei kannattaisi olla liian pieniä, varsinkin jos laulajistossa on jonkin verran vaihtuvuutta konserttiprojektien välillä. Moni soinnillinen ja laulullinen asia helpottuu jo sen avulla, että stemmoissa on neljän laulajan sijaan kuusi tai seitsemän tasavahvaa laulajaa. Harmillisesti freelancereita työllistävien kuorojen talous antaa tähän harvoin helppoa mahdollisuutta, mutta ratkaisuja on toki olemassa niitä etsiville.
Tiimipedagogiikan systeemejä tarkasteleva ajattelutapa johdatteli miettimään kuorojen toiminnan käytäntöjä niin yksittäisten laulajien kuin stemmojen ja koko kuoron näkökulmista. Tästä teemasta on tulossa jatkossa lisää raportteja ja artikkeleita.
Kuorot yhdistivät voimansa lauantaina 13.5., jolloin ne esittivät Markus Yli-Jokipiin johdolla Maurice Duruflén Requiemin sekä Arvo Pärtin teoksia Tampereen tuomiokirkossa. Kuoroakatemia-hankkeen tämä vaihe on nyt muutenkin loppusuoralla, ja palaute- ja arviointikyselyt ovat käynnissä. Jatkoa yhteistyölle on kuitenkin tulossa eri muodoissa. Marraskuussa EPCC:n konserttimestari Lodewijk van der Ree tulee Tampereelle työskentelemään Tampere Cappellan kanssa ja johtamaan konsertin alankomaisen ohjelmiston parissa.
II Suomalainen kuoronjohtajakilpailu järjestetään Tampereella 27.-29.10.2023. Kilpailun järjestää Suomen Kuoronjohtajayhdistys ry (SKJ), joka järjesti menestyksekkäästi myös ensimmäisen kansallisen kuoronjohtajakilpailun maaliskuussa 2018.
Alkukilpailu ja finaalikonsertti ovat hienoja paikkoja yleisölle päästä seuraamaan lahjakkaita, taitavia uuden sukupolven suomalaisia tai Suomessa asuvia kuoronjohtajia. Kilpailupaikkana toimiva Tampereen Raatihuone on upea miljöö ja loistava akustiikaltaan kuorokilpailulle.
Kilpailijat johtavat ja harjoittavat monipuolista kuoro-ohjelmistoa, joka vaatii johtajalta monenlaisia ammattimaisia valmiuksia: erinomaista johtamistekniikkaa ja laaja-alaisia taitoja harjoittamis- ja sointityössä. Kilpailukuoroina ovat huippukuorot Kamarikuoro Näsi (Tampere), Somnium Ensemble (Helsinki) ja Akademiska Damkören Lyran (Helsinki).
Tule ja koe kisatunnelmaa Tampereella:
lauantaina 28.10.2023 Alkukilpailu Tampereen Raatihuoneella ja kilpailun kuorojen oma iltakonsertti Tampereen tuomiokirkossa
sunnuntaina 29.10.2023 Finaalikonsertti ja palkintojen jako Tampereen Raatihuoneella
Kilpailun ohjelmistojen valinnassa noudatetaan yhdenvertaisuuden periaatteita ja pyritään aktiivisesti tuomaan esiin myös muiden sukupuolten edustajien kuin miesten säveltämää musiikkia. Kilpailun haku videokarsintaan päättyi 30.4. ja alkukilpailuun valitut julkaistaan 31.5.2023.
Kilpailun tuomaristoon kuuluvat Markus Yli-Jokipii (pj, TAMK Musiikki), Saara Aittakumpu (Sibelius-Akatemia), Elisa Huovinen (SKJ), Dani Juris (Nationaltheater Mannheim) ja Jani Sivén (Sibelius-Akatemia). Kilpailun voittaja saa rahapalkinnon lisäksi johtaa konserttiproduktion musiikin ammattilaisista koostuvan kamarikuoro Tampere Cappellan kanssa Vaasan Kuorofestivaalilla toukokuussa 2024.
Suomalaisen kuoronjohtajakilpailun yhteistyökumppaneina toimivat TAMK Musiikki sekä Pirkanmaan kuorokeskus.
SKJ kokoontui helmikuussa perinteisille Talvipäiville Kuopion Musiikkikeskukseen. Tapahtuma keräsi yhteen sekä Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön opiskelijoita että kymmeniä kuoronjohtajia eri puolilta Suomea.
Talvipäivät avattiin Markku Riihisen luennolla ”Kuoronjohtaminen – raskasta fyysistä työtä vai vaivatonta tekemistä?” Riihinen on kokenut fysioterapeutti, joka on tehnyt paljon töitä sekä ammattimuusikoiden että Sibelius-Akatemian opiskelijoiden kanssa. Hän on myös luonut ohjelman, jolla muusikot voivat päivittäin palautua fyysisistä rasituksista.
”Muusikko on työssään usein fyysisen ja psyykkisen suorituskykynsä äärirajoilla”, satoja muusikoita hoitanut Riihinen luennoi. ”On vaikea löytää toista ammattia, jossa mennään useasti niin lähelle omien resurssien ylärajoja.”
Lisäksi muusikoiden kehon ongelmat saattavat ilmetä vaivihkaa. Voi mennä pitkä aika siihen, kun varsinainen kipu alkaa tuntua. Riihinen huomautti, että toiminnallisiin muutoksiin pitää puuttua mahdollisimman varhain: ”Kun ongelma ilmenee, muusikko kokee sen usein ensin niin, että kaikki ei vain ole kunnossa. Voi olla motoriikan heikentymistä, asennonhallinnan vaikeutta tai soitto- ja lauluvarmuuden katoamista.”
Riihisen mukaan kuoronjohtajilla on paljon samoja ongelmia kuin laulajilla, kuten mm. selän ja hartioiden asennonhallinta, keskiselän eli rintarangan liikkuvuus sekä olkapäiden, niskan ja leuan nivelkivut. Laulajan ja kuoronjohtajan yleisimmät virheasennot liittyvät usein lantioon ja rintakehän yläaukeamaan. Lantio kiepsahtaa helposti eteenpäin, jolloin alaselän ja lonkankoukistajalihakset kiristyvät ja pakara- ja vatsalihakset heikentyvät.
Hartioissa taas yleisin virheasento on hartioiden kiertyminen liikaa eteenpäin, mistä aiheutuu kireyttä rintalihaksiin ja heikkoutta yläselän lihaksistoon. Rintalihaksen kireyteen vaikuttaa erityisesti syvä, pieni rintalihas, jonka alta kulkee myös hermoja ja verisuonia. Lihaksen kireys aiheuttaa lapaluun kääntymistä, jolloin se vaikuttaa olkapäähän ja hengitykseen.
Kuopion Talvipäivillä nähtiin ennätysmäärä kuoronjohtodemonstraatioita. Perjantaina demonstraatiossa oli mukana Sibelius-Akatemian Kuopion yksikön opiskelijoiden kamarikuoro, ja sitä pääsivät vuorollaan luotsaamaan Richard Nicholls, Saara Aittakumpu ja Elisa Huovinen. Jokainen johtaja painotti eri asioita, mikä teki demonstraatioiden seuraamisesta mielenkiintoista. Nicholls puhui fraasien vapautuksesta ja soinnin merkityksestä, kun taas Aittakumpu keskittyi nopeamman kappaleen avulla rytmien tarkkuuteen. Aittakumpu myös esitteli paljon monenlaisia harjoitustekniikoita. Huovisella taas oli työstettävänään renessanssimusiikin teos, joten hän keskittyi vokaalien sointiväriin ja fraasien horisontaaliseen muotoiluun.
Lauantai-iltapäivän kuoronjohtodemonstraatioon saatiin vieraaksi Kuopion Tuomiokirkon kamarikuoro. Heitä pääsivät johtamaan Mari Koistinen ja Rita Varonen. Koistinen työskenteli P. J. Hannikaisen säveltämän ja Immi Hellénin sanoittaman, monelle suomalaiselle hyvinkin tutun Suojelusenkeli-teoksen parissa. Erityisen vaikuttavaa oli, miten Koistinen vahvisti kuorolaisten tekstin osaamista ja sisäistämistä. Kuorolaiset lukivat ensin ajatuksella jonkin muun kuin ykkössäkeistön, koska se usein osataan aika hyvin, melkeinpä ulkoa. Sitten analysoitiin, mitä säkeistö pitää sisällään, mikä vahvisti sanojen muistamista ja ymmärtämistä. Tämän harjoituksen jälkeen kuorosta tuli ulos aivan uudenlainen sävy, joka poikkesi täysin ensimmäisestä säkeistöstä.
Rita Varonen pääsi työstämään Brian A. Smithin kappaletta Lux aeterna. Päivien osallistujat pääsivät näkemään mielenkiintoisen lähestymistavan soinnin kehittämiseen, kun Varonen pyysi kuorolaisia muodostamaan ison ympyrän ja sitten yhtä laulajaa vuorotellen ympyrän keskelle. Keskellä seisova laulaja alkoi laulaa aa-vokaalilla ja ympärillä olevien piti matkia juuri hänen vokaalinsa väriä. Tätä kautta haettiin monia erilaisia vokaalivärejä ja tutkittiin, miten ne vaikuttavat soinnin puhtauteen. Isossa ympyrässä oli myös helppo puhdistaa kappaleen muhkeita sointuja, kun kaikki kuulivat toisensa hyvin.
Talvipäivien iltakonsertissa esiintyi kolme erilaista kuoroa: iisalmelainen Nuorisokuoro Allegro johtajanaan Susanna Alajuuma-Kettunen sekä Kuopiosta Äidin Ääni johtajanaan Riikka Leinonen ja Vox Polaris johtajanaan Jaana Turunen. Konsertti järjestettiin Kuopion tuomiokirkossa, ja yleisöä riitti kirkon kaikille penkkiriveille. Konsertin alkuun julkistettiin Vuoden kuoronjohtaja 2023. Tittelin sai tänä vuonna Dani Juris, jonka haastattelu on luettavissa tämän Bulletinin sivulla ??.
Nuorisokuoro Allegro lauloi koko ohjelmistonsa ulkoa valtavalla varmuudella ja täyteläisellä soinnilla, ja ohjelmistossa oli paljon hengellistä musiikkia. Äidin Ääni lauloi monta rytmimusiikin teosta kuorolle sovitettuna, kuten mm. Antti Tuiskun Juuret. Vox Polarikselta kuultiin laaja otos erilaisia teoksia, mm. G. P. da Palestrinan, Sergei Rahmaninovin ja Mia Makaroffin musiikkia. Erityisen vaikuttava oli Erik Forsströmin teos Moments of Clarity.
Lauantaina kuultiin psykologi Tuulia Nichollsin osallistava luento kuoronjohtajan ja kuorolaisten välisestä vuorovaikutuksesta. Nicholls painotti pedagogisen suhteen merkitystä ja sen arvon ymmärtämistä samalla tavalla kuin opettajan ja oppilaan välillä. Työn lähtökohtana on oltava aito välittäminen, koska vuorovaikutussuhteen laadulla on suuri merkitys opetettavien edistymisen ja kokonaiskehityksen kannalta.
Taiteen ja musiikin opetuksessa vuorovaikutuksella on myös laajempia tarkoituksia:
”On paljon tutkimusnäyttöä siitä, että vuorovaikutuksen läheisyydellä, opettajan henkilökohtaisen kiinnostuksen osoittamisella, ilmapiirin kannustavuudella sekä turvallisuudella on suuri merkitys oppilaan oppimiselle ja motivaatiolle”, luennoi Nicholls. ”Myös kuoronjohtaja voi saavuttaa parempia tuloksia, kun hän on aidosti kiinnostunut laulajistaan riippumatta heidän taitotasostaan.”
Nichollsin luennon loppuun kaikki pääsivät osallistumaan demonstraatioihin, joissa käytiin läpi erilaisia haastetilanteita ja skenaarioita kuoroissa, ja miten kuoronjohtaja voi näitä tilanteita ratkaista. Kuoronjohtamisen vuorovaikutuksellisiin haasteisiin pureuduttiin myös päivän viimeisessä sessiossa, jossa pohdittiin yhteisesti keinoja ylläpitää ja lisätä omien kuorojen vetovoimaa. Lopuksi vastauksia koottiin yhteisesti:
Kuorolle voi yrittää luoda selkeän identiteetin, jota on helppo markkinoida ulkopuolisille ja uusille potentiaalisille laulajille. Myös kuorolaisten itse luomalla ilmapiirillä on suuri vaikutus siihen, millaisena kuoro näyttää ulospäin. Tätä kannattaa hyödyntää myös markkinoinnissa! Kuorolaisia kannattaa aktivoida mukaan markkinoinnin ja yleisilmeen suunnitteluun sekä uusien laulajien rekrytointiin. Nykylaulajat ovat kuoron paras käyntikortti.
Johtajan innostuksella on iso merkitys ja se tarttuu usein myös laulajiin. Johtaja saa kuitenkin luottaa siihen, että kaikki ei ole aina hänestä kiinni. Toki jos johtajalla itsellään on selkeä visio ja hän on tutustunut kuoroon perusteellisesti, on ehkä helpompaa myydä luotua konseptia eteenpäin. Johtajan persoona saattaa vaikuttaa enemmän pito- kuin vetovoimaan: uusilla laulajilla harvoin on käsitystä, millainen jonkin kuoronjohtajan persoona on. Johtajalla voi myös olla erilaisia persoonia eri kuorojen edessä.
Tuulia Nicholls jakoi luennollaan Valmennuksen 10 käskyä, jotka ovat laatineet Olympiakomitean valmennusosaamisen kehittämisen asiantuntija Kirsi Hämäläinen ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen johtaja Sami Kalaja:
1. Rakasta lajiasi!
2. Välitä!
3. Usko unelmiin!
4. Kunnioita yksilöä!
5. Kunnioita kasvua!
6. Kysy ja kuuntele!
7. Tunne lajisi!
8. Muista monipuolisuus!
9. Järjestä äksöniä!
10. Pitäkää hauskaa!
Teksti: Kristian Heberg
Työsopimusta kannattaa ajatella aina päivitettävissä olevana ja säännöllisesti tarkistettavana dokumenttina, jota voi tilanteiden mukaan säätää ja myös etujen osalta päivittää. Tähän juttuun on koottuna vinkkejä ja tärppejä neuvotteluihin, kun työsopimuksen päivitys tulee ajankohtaiseksi. Työsopimus kannattaa tarkistaa vähintään 2-3 vuoden välein ja pyytää reilusti vakiintuneiden käytäntöjen kirjauksia ja uusia etuja tilanteen ja tarpeen mukaan. Tämän jutun ei ole tarkoitus olla kaikenkattava työsopimusmalli, vaan lähinnä herätellä ajatuksia siitä, mitä kaikkea työsopimuksen puitteissa voi työnantajan kanssa sopia.
Kun kuoronjohtajille ei ole omaa TES:iä, kannattaa neuvotella työnantajan kanssa, että sopimukseen kirjataan joko palkantarkistus vuosittain tai millaiset korotukset seuraavina vuosina palkkaan tulee automaattisesti. Inflaatio syö palkan ostovoimaa jatkuvasti, jolloin säännölliset korotukset kuuluvat myös kuoronjohtajille. Suuruudesta voi hakea vinkkiä joko muiden alojen vakiokorotuksista tai käyttää hyödyksi tilastokeskuksen elinkustannusindeksiä, joka kertoo kuinka paljon eläminen on kallistunut vuodesta toiseen.
Varsinainen palkan suuruus on aina oma keskustelunsa, eikä siihen mennä tässä artikkelissa. Palkan suuruuden osalta kannattaa tutustua kuoronjohtajayhdistyksen palkkasuositukseen (LINKKI), joka löytyy yhdistyksen nettisivuilta.
Vuosittainen kokonaistuntimäärä kannattaa sopia tarkalleen, erityisesti jos palkka maksetaan kuukausipalkkana. Työtehtävät on määritelty sopimuksissa yleensä hyvin laveasti, ja työmäärä voi huomaamatta kasvaa yllättävänkin suureksi verrattuna työsuhteen alussa tehtyyn sopimukseen. Kannattaa määritellä, mitkä työt lasketaan kontaktitunneiksi ja kuinka paljon kontaktitunteja sopimuksen palkkaan kuuluu.
Jos tuntien maksimimäärä kirjataan, kannattaa kirjata myös miten toimitaan ylimenevien tuntien kohdalla, esimerkiksi millaisella tuntipalkalla korvataan työtunnit, jotka menevät vuosittaisen kuukausipalkkaan kuuluvan vakiomäärän ylitse. Työnantajalla on lakisääteinen velvollisuus pitää kirjaa työntekijän työtunneista, mutta suosittelen pitämään kirjaa tunneista aina myös itse.
Kannattaa myös miettiä, kuuluvatko kaikki isommat projektit suoraan kuukausipalkkaan vai sovitaanko niiden korvaukset erikseen. Tällainen voisi tulla kyseeseen esimerkiksi levytysten, festivaalien tai ulkomaanmatkojen kohdalla.
Sopimukseen on lisäksi hyvä kirjata, missä tilanteissa peruuntuneiden töiden tunnit myös lasketaan tuntimääriin mukaan. Mikäli kuoron harjoitusleiri peruuntuu viime tingassa esimerkiksi laulajien vähäisen määrän vuoksi, on kuitenkin reilua laskea tunnit jollain tavalla käytetyiksi, mikäli freelancerilla ei ole aidosti mahdollista enää ottaa muita töitä samalle ajalle tai jotain muita töitä on pitänyt jättää ottamatta. Monilla aloilla sääntönä on alle kahta viikkoa ennen peruuntuminen.
Työmatkojen osalta voi kirjata suoraan sopimukseen, millä periaattein erinäiset matkakustannukset korvataan, mitä kulkuneuvoja käytetään ja miten majoitutaan. Esimerkiksi niin, että matkat korvataan julkisten mukaan tai korvataan bensakuittien mukaan tai korvataan verottajan määrittelemien kilometrikorvausten mukaan. Majoittumisen osalta voi kirjata, että kuoronjohtaja majoittuu aina yhden hengen huoneessa, jos ei halua jakaa huonetta esimerkiksi leirikeskuksissakaan.
Kannattaa myös olla tarkkana miten matkakorvauksista sovitaan siinä tapauksessa, että kuoronjohtaja käy töissä toisella paikkakunnalla kuin missä itse asuu. Tällöinkin voidaan toki maksuperusteena käyttää esimerkiksi verottajan kilometrikorvausta, mutta kannattaa muistaa, että kotoa vakituiselle työntekopaikalle olevat matkakustannusten korvaukset eivät ole verovapaita, vaan niistä pitää toimittaa ennakonpidätys. Tällöin onkin parempi sopia, että kuoro suoraan ostaa johtajalle tarvittavat matkaliput julkisiin kulkuvälineisiin.
Tässä vielä lisäksi pari vinkkiä asioista, joita itse olen saanut vuosien varrella neuvoteltua työsopimuksiin työsuhde-eduiksi:
Koulutusmatkat – Kuoro korvaa vuosittain tiettyyn euromäärään asti kuoronjohtajan koulutus- ja festivaalimatkoja. Näin kuoronjohtaja voi pitää tarvittavia kontaktiverkostoja yllä ja myös osallistua helpommin mestarikursseille tai muihin koulutuksiin. Näitä voi toki hyväksyttää kuorolla myös joka kerta erikseen, mutta byrokratiaa on vähentänyt lisäys työsopimukseen, jolloin keskustelu on aina paljon lyhyempi ja päätöksen saa hallitukselta nopeammin. Vaikka sopimuksessa olisikin kirjaus näistä, on silti hyvä ilmoittaa matkoista ja kuluista aina etukäteen, vaikka ne mahtuisivatkin sovitun vuosibudjetin sisälle. Itse käytän tätä matkustusbudjettia sekä kursseihin että koulutuksiin, mutta myös kotimaisille kuorofestivaaleille osallistumiseen.
Hieronta – Kun työtä tehdään aina käsin ja huonoissa asennoissa, joko soittaen, johtaen tai sähköpostia kirjoittaen ovat tietyt kehonosat kovilla. Kun työterveyshuollon järjestäminen saattaa olla hankalaa töiden ollessa jakautuneena usealle eri työnajantalle, olen itse päätynyt ratkaisuun, jossa ennaltaehkäisevänä työterveyshuoltona saan käydä kuoron maksamana kerran kuukaudessa hierojalla. Tämä järjestely on parantanut omaa hyvinvointia merkittävästi ja auttaa jaksamaan töissä.
Kannattaa ottaa kuoron hallituksen tai johtokunnan kanssa vuosittaiseksi käytännöksi tarkistaa työsopimuksen sisältö ja ajantasaisuus. Samassa yhteydessä pitää myös rohkeasti pyytää, mitä oikeasti työntekijänä tarvitsisi tai mikä auttaisi työn tekemistä merkittävästi. Aina kannattaa pyytää ja kysyä, koska silloin myös joskus saa jotain lisää.
Mikäli sinulla on mielessä lisää hyviä sopimusvinkkejä tai työsuhdekäytäntöjä, niin voit lähettää niitä minulle sähköpostitse osoitteeseen kristian.heberg@gmail.com. Mikäli riittävästi lisävinkkejä löytyy, jatkamme samasta aiheesta lisävinkeillä myös tulevissa Bulletineissa!
Teksti: Tommi Penttinen
Tarkastelin 2022 syksyllä valmistuneessa Tampereen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössäni Mikhail Tšehovin näyttelijäntekniikoita kuoronjohtajan näkökulmasta. Sovelsin kahta harjoitetta omaan harjoitteluuni ja raportoin löydöksistäni. Opinnäytetyön ja tässä tekstissä sivuutettavan teoriaosuuden voi lukea Theseus-sivustolta.
Perinteinen puheteatteri rakentuu näytelmätekstin ympärille. Esimerkiksi Anton Tšehovin, Mikhail Tšehovin sedän, Kirsikkapuiston teksti koostuu hahmoille merkityistä vuorosanoista ja harvoista liikkeen tai tunnetilan kuvauksista. Tällainen näytelmäteksti muistuttaa kuoronuottia paljon enemmän kuin proosa tai tyypilliset runot. Teatteri näyttäytyikin kiinnostavana taidemuotona kuoronjohtajaopiskelijalle, jolla oli taipumus kiinnostua ensin kuorokappaleen sävelistä ja harmonioista ja vasta sen jälkeen tekstistä.
Kuten laulamisessa, myös teatterissa on useita koulukuntia. Näyttelijäntekniikoista omakohtaisesti mielenkiintoisimmaksi muodostui Tšehovin näyttelijäntekniikka, joka painottaa keskittymistä ja mielikuvitusta. Näin tavoitellaan näyttelijän kokemusta näyttämöhetken todellisuudesta. Samaa kokemusta kohti pyrki myös Tšehovin opettaja Konstantin Stanislavski, jonka tekniikalle on keskeistä tunnemuistoihin tukeutuminen. Stanislavskin tekniikasta on edelleen kehitetty myös niin sanottu metodinäytteleminen, jota ovat hyödyntäneet mm. Marlon Brando, Jack Nicholson ja Heath Ledger.
Opinnäytetyössä tein seuraavaa kahta harjoitetta kahden viikon ajan ja harjoittelin kahta kappaletta. Yhtä kappaletta lähestyin Tšehovin keinoin ja toista perinteisemmin pianolla. Samaan ajanjaksoon sijoittui kaksi kuoroharjoitusta, joissa keräsin kuorolaisten kokemuksia näistä heille uusista kappaleista. Ilmeni, että ainakaan harjoitusvaiheessa kuorolaiset eivät kokeneet eroa laulamisen helppoudessa tai kehittymisessä kappaleiden välillä. Mikäli valmistumisaikataulu olisi sallinut, olisi kysely kannattanut toteuttaa lähempänä konserttia. Joka tapauksessa koin, että oma keskittymiseni, läsnäolo sekä visuaalinen mielikuvitus parantuivat harjoittelun myötä – ainakin väliaikaisesti. Lisäksi havaitsin, että Tšehovin keinoin harjoitellun kappaleen teksti ja sen merkitykset alkoivat avautua ilman erillistä keskittymistä.
Ensimmäinen harjoitus on suoraan Tšehovin alkuperäinen 1. harjoitus (Tšehov 2017, s. 18):
“Valitse jokin tavallinen esine. Tarkastele sitä. Älä katsele sitä ylimalkaisesti vaan kuvaile itsellesi, miltä se näyttää.
Tee sisäisesti (psykologisesti) kaikki neljä keskittymisen vaihetta: pitele esinettä, vedä se puoleesi, suuntaudu sitä kohti ja mene sen sisään ikään kuin siihen sulautuen. Tee jokainen toiminto ensin erikseen, sitten yhdessä, yhdistäen kaksi vaihetta ja sitten kolme vaihetta jne.
Jatka harjoitusta ja seuraa samalla, etteivät aistisi ja lihaksesi jännity liiaksi. Muuta huomion kohteita tässä järjestyksessä:
- tavallinen, näkyvä esine
- ääni
- ihmisääni
- tavallinen esine,joka on muistoissasi
- ääni muistoissasi
- ihmisääni (sana tai yksi lause), joka on muistoissasi
- tutun ihmisen hahmo, jonka löydät muistoistasi
- näytelmän tai kirjallisuuden henkilö
- fantastinen olento, maisema, rakennuksen osa jne., jonka olet keksinyt itse.
Keskitä huomio kohteeseen ja ala samanaikaisesti tehdä yksinkertaisia toimintoja, joilla ei ole kohteen kanssa mitään tekemistä: pidä huomiosi kohteena esimerkiksi mielikuvaa ihmisestä, joka ei ole juuri nyt paikalla, ja rupea siivoamaan huonetta, järjestämään kirjoja, kastelemaan kukkia tai tee jotain muuta helppoa tehtävää. Muista, että keskittymisen prosessi tapahtuu mielensisäisellä alueella eivätkä samanaikaiset toimintasi voi häiritä sitä.
Ole tarkkana, että keskittyminen ei pääse katkeamaan.
Älä rasita itseäsi liikaa varsinkaan harjoitusten alussa. On tärkeämpää harjoitella säännöllisesti (pari kolme kertaa päivässä) kuin pitkään yhdellä kertaa. Palaa aina välillä ensimmäisiin yksinkertaisiin harjoituksiin.”
Yllä kuvatussa harjoituksessa keskittyminen jaetaan seuraaviin vaiheisiin:
Tšehov ei käsitykseni mukaan avaa näitä käsitteitä teoksessaan. Vaikka tällainen epätäsmällisyys heikentää aineiston keruun toistettavuutta ja hankaloittaa harjoittelua, päätin ottaa riskin ja tarkastella, mitä tapahtuu.
Toinen harjoitus on muunnelma Tšehovin 2. harjoituksesta.
“Aloita harjoitus yksinkertaisista muistoista, jotka koskevat esineitä, ihmisiä tai tapahtumia. Yritä palauttaa mieleesi mahdollisimman paljon yksityiskohtia. Tarkastele muistoistasi löytynyttä kohdetta ajattelematta mitään muuta.
Valitse jostain tutusta kappaleesta lyhyt fraasi, joka muodostaa kokonaisuuden. Kuvittele se muutaman kerran mielikuvituksessasi. Anna kuorolle joitakin yleisiä tehtäviä, kuten esimerkiksi: ilmaise fraasin tunnelma paremmin; vahvista tai heikennä jotain painoa; laula hillitymmin tai voimakkaammin; voimista tai hidasta tietyn kohda tempoa jne. Havainnoi, millaisia muutoksia kysymyksesi aiheuttavat kuvittelemasi kuoron esiintymisessä.
Palaa samaan fraasiin seuraavana päivänä. Katso se taas kokonaan läpi. Kysymystesi aiheuttamat muutokset ovatkin ehkä suuremmat kuin eilen. Arvioi, millaisia muutoksia kysymyksesi saivat aikaan, kun mielikuvasi käsittelivät niitä itsenäisesti. Tee uusia kysymyksiä tai toista edellisiä ja odota niiden tuloksia seuraavana päivänä.
Kun katsot yhä uudelleen samaa fraasia, älä hylkää niitä “ohjeita”, joita mielikuvat antavat sinulle omasta aloitteestaan. Kun ne muuttuvat ja vaikuttavat toisiinsa, ne voivat innoittaa sinua uusiin ajatuksiin, ne voivat myös luoda sinussa uusia tunteita ja johdattaa sinut ennalta arvaamattomiin ilmaisukeinoihin. Voit hyväksyä tai hylätä ne, mutta älä pidä itsepäisesti kiinni alkuperäisistä aikeistasi.”
Tämä ja edellisessä osiossa esitelty 1. harjoitus muodostavat Tšehovin teoksen ensimmäisen luvun harjoitukset. Tšehov ohjeistaa tekemään näitä harjoituksia yhdessä (Tšehov 2017, s. 19). Tässä esitelty toinen harjoitus on vain osa Tšehovin alkuperäisestä harjoituksesta.
Kappaleiden tekstit kiinnittivät huomioni hyvin eri tavoilla. Pianolla soitetun kappaleen tapauksessa teksti jäi voimakkaasti taka-alalle koko opinnäytetyön aineistonkeruun ajaksi. Reagoin harjoituksissa ääntämykseen ja äänteisiin liittyviin lauluteknisiin haasteisiin, mutta muuten huomioni ei juurikaan kiinnittynyt tekstiin. Sen sijaan, kun kotona harjoitellessani kuvittelin itseni yleisöön kuuntelemaan kuoron esittämää toista kappaletta, huomasin pohtivani tekstin sisältöä ja liikuttuvani sen sanomasta. Tämä oli itselleni yksi harjoitteluohjelman tärkeimmistä tuloksista.
Harjoittelulla oli vaikutusta myös läsnäoloon. Esimerkiksi ensimmäisenä päivänä valitsin 1. harjoituksen näkyväksi esineeksi pöydällä olleen lasisen myslikulhon. Osana tarkasteluita havahduin näkemään, kuinka kattolampun valo suodattui kulhon läpi paljastaen samalla kulhon ulkoreunan kuvioinnin. Syödessäni seuraavana päivänä aamiaista huomasin auringonvalon suodattuvan toisen lasisen myslikulhon läpi. Tämän jälkimmäisen hetken tuntemuksen kuvaaminen sanalla “taianomainen” ei tuntuisi liioittelulta. Vastaavia kokemuksia oli tarkasteluvälillä useita, myös ääniin liittyen. En ole juurikaan kokenut vastaavaa arkisten asioiden parissa, joten kokemukset saattavat liittyä tehtyihin harjoituksiin.
Opinnäytetyöni harjoitukset eivät tuolloin jääneet osaksi pysyvää harjoitusrutiinia, mutta nyt olen palaamassa harjoitusten pariin. Tässä käytetty harjoitusnumerointi on Liisa Bycklingin käännöksestä. Eri kielisten versioiden numerointi voi poiketa siitä. Esimerkiksi Barnes & Noblesin vuoden 1985 julkaistussa niteessä Michael Chekhov: “To the actor – on the technique of acting” tässä käsitelty toinen harjoitus on harjoitus nro 10.
Keskustelen opinnäytetyön aiheesta mieluusti, mikäli ajatuksia tai kysymyksiä herää!
Huhtikuun Rondo-lehdessä (4/2023) Harri Kuusisaari totesi pääkirjoituksessaan: ”Lahjakkaiden oikeuksia päästä eteenpäin ei saa tulpata.” Samassa lehdessä oli myös Matti Raekallion, tunnetun pianopedagogin, kolumni aiheesta. Raekallion mielestä ammattimuusikoita olisi koulutettava vähemmän ja parempia, koska kysyntä ja tarjonta työpaikkoihin ovat epäsuhdassa. ”Huippuorkesterien koesoittoihin on aina satoja hakijoita”, hän toteaa.
Sekä Raekallio että Kuusisaari kuitenkin painottivat musiikin ulottumista kaikille osaamistasosta tai vanhempien sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Raekallio totesi itse asiassa aika osuvasti: ”Musiikkia harrastavia ja siitä eri muodoissaan nauttivia yhteiskuntamme sen sijaan tarvitsevat paljon. [..] Pyramidin pohja olkoon siis niin lavea kuin suinkin, huippu taas terävä ja kapea.”
Sana ”lahjakas” on aina ollut mielestäni hieman ärsyttävä, vaikka ymmärrän toki, mitä Kuusisaari sillä tarkoitti. Raekallio avasi aihetta hyvin sanoessaan, että taitavat ja pitkälle pyrkivätkään muusikot eivät välttämättä selviä haluamallaan tavalla työelämässä: ”Muusikon ammatti on armottoman kova ja vaativa homma, joka ei todellakaan sovi kaikille, vaikka monet tai kaikki edellytykset täyttyisivätkin.” Juuri tämän takia tuntuu hankalalta puhua lahjakkuudesta, koska lahjakkuus vaatii lisäksi hurjasti työtä ja oikeanlaiset puitteet. Ehkä sanan etymologia aiheuttaa ristiriidan: ikään kuin taidot olisi saatu lahjana tuosta vain, vaikka usein osaamiseemme vaikuttaa erityisesti varhaisessa iässä se, kuka meitä tukee ja opettaa.
Kun ajattelen kuoromaailmaa, oloni helpottuu, koska pääsen jollain tapaa irti lahjakkuusajattelusta. Kuorokenttä on juuri sellainen pohja, ”niin lavea kuin suinkin”, jonne on helppo kutsua keitä tahansa. Maksut ovat usein pieniä verrattuna muihin harrastuksiin, eikä tarvitse osata soittaa soittimia. Täytyy vain olla intoa laulaa ja kehittää omaa lauluääntään. Tätä pitäisi nostaa yhteiskunnassa enemmän esille: lauluharrastusmahdollisuuden tarjoavia kuoroja on valtavasti ja niitä pitäisi tukea enemmän. Vain vähän aikaa sitten Helsingin Sanomat julkaisi (HS 27.4.) mielipidekirjoituksen, jossa eläkeläinen kertoo kuorolaulun olevan elämänsä piristysruiske: ”Laulamisen lisäksi ryhmään kuuluminen luo sosiaalisen tilanteen, jossa saan myös suurta tukea leskenä viettämiini eläkepäiviin.”
Itse en ole kuoronjohtajana koskaan kokenut olevani lahjakkuus, vaan olen aina joutunut tekemään paljon töitä osaamiseni eteen: harjoitellut tuntikausia mutta myös epäonnistunut lukuisia kertoja ja siksi joutunut harjoittelemaan uudestaan ja enemmän. Olen siis samaa mieltä Raekallion kanssa, että muusikon työ on vaativaa hommaa. Kuitenkin kuorokentän laveuden takia toivoisin, että kuoronjohtajia koulutettaisiin enemmän kaikilla tasoilla. Kuoronjohtajille on huutava tarve.
Haluan rohkaista jokaista, joka harkitsee kuoronjohdon opintoihin, kurssille tai vaikka kilpailuun hakemista mutta epäilee omia kykyjään. Tämä on työ, jonka oppii vain tekemällä. Uutta ohjelmistoa tulee koko ajan, ja sen oppimiseen joutuvat laittamaan aikaa niin kokeneet kuin kokemattomammatkin. Lahjakkuudetkin oppivat vain kokemalla kaikki erilaiset tilanteet, mihin johtajana – lähtökohtaisesti harrastajalaulajien kanssa – voi joutua.
Elisa Huovinen
SKJ:n hallituksen puheenjohtaja
