LAULU-MIEHET HAKEE TAITEELLISTA JOHTAJAA 1.1.2027 alkavaan tehtävään

OLETKO AMMATTITAITOINEN JA SOSIAALINEN KUORONJOHTAJA, JOLLA ON PEDAGOGISTA SILMÄÄ? HALUATKO TEHDÄ MUSIIKKIA PERINTEIKKÄÄSSÄ, INNOSTUNEESSA JA KORKEAAN TASOON SITOUTUNEESSA SEURASSA? HAE LAULU-MIESTEN KUORONJOHTAJAKSI 31.8.2026 MENNESSÄ! TEHTÄVÄ ALKAA VUODEN 2027 ALUSSA.

LAULU-MIEHET…
Vuonna 1914 perustettu Laulu-Miehet on yksi Suomen maineikkaimmista mieskuoroista. Yli 110-vuotisen toimintansa aikana Laulu-Miehet on tilannut sävellyksiä Suomen eturivin säveltäjiltä, monet ovat omistaneet sävellyksiään sille, ja kuoro on toteuttanut kymmenittäin kantaesityksiä. Kuoro esitti ensimmäisenä Jean Sibeliuksen Jääkärien marssin 8.12.1917 ja Finlandia-hymnin mieskuorolle 7.12.1940.

Laulu-Miehet konsertoi säännöllisesti kotikaupungissaan Helsingissä ja kiertueilla eri puolilla Suomea. Myös Pohjoismaat, Baltia sekä Keski- ja Etelä-Eurooppa ovat tulleet tutuiksi. Viimeisin ulkomaanmatka suuntautui toukokuussa 2025 Japanin Sibelius-seuran kutsusta Hokkaidolle, Sapporoon.

Laulu-Miehet on äänittänyt runsaasti erityisesti suomalaisten säveltäjien musiikkia. Olemme julkaisseet vuoden 2014 jälkeen 8 cd-albumia. Tuoreimmat äänitteet ovat Erik Fordellin mieskuorotuotantoa esittelevä Armaan läheisyys (Alba Records 2022) ja Erkki Melartinin Mieskuorolaulut a cappella (Alba Records 2021). Parhaillaan on tekeillä äänite, joka sisältää Emil Genetzin mieskuorotuotannon.

Laulu-Miehet harjoittelee maanantaisin klo 18–21 omissa tiloissaan Laulu-Miesten talolla, Hietaniemenkatu 2, Helsinki. Laulukausi kestää elokuun lopulta toukokuun loppuun.
Lisätietoja kuorosta: https://laulumiehet.fi/

TAITEELLINEN JOHTAJA…
Vastaa kuoron taiteellisesta tasosta, valmistaa ja harjoittaa kuoron ohjelmiston yhdessä musiikkilautakunnan kanssa sekä johtaa kuoron konsertit ja muut esiintymiset. Lisäksi taiteellisen johtajan tehtäviin kuuluu:
• johtaa kuoron viikoittaiset harjoitukset, laululeirit sekä muut ylimääräiset harjoitukset
• osallistua konserttimatkoille kotimaassa ja ulkomailla
• kehittää kuoron toimintaa yhteistyössä kuoron hallituksen kanssa
• osallistua kuoroon hakevien laulajien koelauluihin ja valintapäätösten tekoon yhteistyössä äänenvalvojien kanssa

Tarjoamme …
• Taitavan johtajan instrumentiksi vankkoja suomalaiskansallisia perinteitä kantavan kuoron, jolla on intoa tarttua myös uusiin haasteisiin
• Osaavan, rutinoituneen hallinnon, joka tukee kuoronjohtajaa taiteellisessa työssä
• Kilpailukykyisen palkan tai palkkiomallin
• Omat, kuoron toimintaan erinomaisesti soveltuvat harjoittelutilat keskellä Helsinkiä

Edellytämme…
• Vankkaa kuoronjohdon osaamista ja arvostamme kokemusta mieskuoron johtamisesta
• Vahvaa taiteellista visiota, halua kehittää kuoroa pitkäjänteisesti ja rikastuttaa suomalaista kuorokulttuuria
• Kykyä sitoutua ja osallistua aktiivisesti kuoron toimintaan
• Positiivista asennetta sekä hyviä vuorovaikutustaitoja
• Musiikin alan laajoja verkostoja
• Sujuvaa suomen kielen taitoa. Muusta kielitaidosta ja kansainvälisistä yhteyksistä on etua.

Mikäli palat halusta liittyä joukkoomme, lähetä hakemuksesi 31.8.2026 mennessä LAULU-MIESTEN puheenjohtajalle Veli-Pekka Talvelalle puheenjohtaja@laulumiehet.fi.

Hakemuksen sisältö
• Vapaamuotoinen hakemus, jonka toivomme sisältävän oman kuvauksesi taiteellisesta visiostasi Laulu-Miesten johtajana
• CV
• Palkkatoive (voit kertoa toiveesi myös palkkiomallista)

Hakemusten perusteella kutsumme haastatteluihin. Uuden taiteellisen johtajan työ alkaa 1.1.2027. Työhön sovelletaan 6 kuukauden koeaikaa.
Mahdolliset lisätiedustelut: puheenjohtaja@laulumiehet.fi

https://1drv.ms/b/c/a89951dea94f0c33/IQDgoZ1eim3ZT64EeHC9oe5lAXH0rcXqr-UFN2b31hwadtU?e=SesUaB

Vuoden kuorolevy 2025 on Suomen Nuorisokuoro: Jag är fri

Levyn nimi Jag är fri – Olen vapaa – heijastaa osuvasti julkaisun vahvaa ja puhuttelevan inhimillistä sanomaa. Äänitys välittää nykymusiikin vivahteet hienostuneesti ja vakuuttavasti. Kuoron sointi on tasapainoinen, stemmat sulautuvat yhteen luontevasti ja laulaminen huokuu varmuutta sekä vaivattomuutta. Lopputuloksena on taiteellisesti korkeatasoinen julkaisu, joka palkitsee kuulijansa yhä uudelleen ja kutsuu palaamaan sen äärelle kerta toisensa jälkeen.

Raati: Inari Tilli, Paavo Hyökki, Riku Miettunen ja Emmi Saulamaa

Årets körskiva 2025

Årets körskiva är Finlands Ungdomskörs och dirigent Elisa Huovinens “Jag är fri”. Valet gjordes av en jury bestående av fyra sakkännare från Finlands Körledarförening, Yle och Sulasol. Priset delades på Sång- och Musikfesten 2026:s profilkonsert, där Finlands Ungdomskör uppträdde tillsammans med kammarkören NOX och Spira Ensemble.

Skivan består av verk ur körens repertoar från åren 2022–2025, och utgör en skickligt sammansatt konstnärlig helhet. Den mångsidiga, intressanta repertoaren innehåller flera verk som inte tidigare spelats in, bland annat beställningsverk av Ossi Hiltunen, Andrea Eklund, Ida Olsonen och Tytti Arola. Verken uruppfördes av kören år 2023.

Namnet Jag är fri speglar skivans starka, tilltalande och mänskliga budskap. Inspelningen är finslipad och övertygande, och förmedlar musikens nyanser. Körklangen är balanserad, stämmorna klingar väl ihop och sången låter säker och ledig. Slutresultatet är en konstnärligt högklassig skiva, som belönar lyssnaren gång på gång och lockar till att lyssnas på igen.

Juryn: Inari Tilli, Paavo Hyökki, Riku Miettunen och Emmi Saulamaa.

Yhdistävä tekijä

Mikä kokoaa laulajat yhteen, kun kuoro kokoontuu pidemmän etäisyyden päässä? Onko yhdistävä tekijä musiikki, toiset laulajat vai peräti kuoronjohtaja itse? Kolme kuoronjohtajaa kertoo kokemuksistaan: miten kuoron vetovoima rakentuu silloin, kun laulajat asuvat etäällä toisistaan ja harjoituksiin osallistuminen vaatii toisenlaista sitoutumista.

Ilmapiiri

Kadri Joamets on johtanut Rovaniemeläistä Seitakuoroa noin kaksikymmentäviisi vuotta. Kadri kuvailee, että Seitakuoron toiminnassa hyvä tunnelma yhdistyy vaihtelevaan ohjelmistoon, joka tarjoaa harrastuneille laulajille sopivasti haastetta ja mielenkiintoa. Nämä kaksi asiaa yhdessä tekevät sen reseptin, joka kiinnittää laulajat vuosiksi mukaan.

Nykyisellään Seitakuoron koko on noin 25 laulajaa ja ikäjakauma laaja, parikymppisistä seitsemänkymppisiin. Kadri kertoo, että laulajat tulevat harjoituksiin kauempaakin:

– Pitkään yksikin laulaja matkusti Rovaniemelle harjoituksiin Ranualta. Tällä hetkellä yksi laulajista käy harjoituksissa Tervolasta 60 kilometrin päästä. Kuoroyhteisön vetovoima motivoi matkustamaan. Ihmiset ovat keskenään hyviä kavereita, kuorossa on vahva, tiivis yhteinen henki. Yhteisö on se palkinto, jonka harjoituksissa käymisestä saa.

Kadri kertoo, että osa laulajista saattaa kulkea samassa autossa harjoituksiin, ja silloin matkoilla tulee puhuttua kuoron asioista ja ohjelmistosta muiden laulajien kanssa myös harjoitusten ulkopuolella. Automatkoja voi myös hyödyntää harjoitteluun: stemmanauhat tai äänitykset toimivat hyvänä treenitaustana ajomatkalla.

Seitakuorossa viikoittaisten harjoitusten lisäksi järjestetään joka kausi vähintään kolme laululeiriä sekä stemmaharjoituksia ja muita ylimääräisiä harjoituksia. Kadrin mielestä kuoron vahva yhteishenki heijastuu kaikkeen kuoron toimintaan harjoituksista matkoihin ja muihin projekteihin ja luo pohjan sille, että kuorolaiset sitoutuvat harjoittelemaan näin aktiivisesti.

Musiikilliset elämykset

Suomen Nuorisokuoron laulajista moni tulee suuremmista opiskelijakaupungeista; Oulusta, Jyväskylästä, Turusta, Helsingistä ja Tampereelta. Mukana on kuitenkin ollut laulajia myös esimerkiksi Kajaanista ja Kemijärveltä. Nuorisokuoron toiminta on suunnattu 16-29 vuotiaille ja tällä hetkellä kuoron koko on kolmekymmentä laulajaa.

Tyypillisesti Nuorisokuoro kokoontuu kerran kuussa viikonloppuleirille johonkin päin Suomea.

– Harjoituspaikkoja valitessa joudumme aina miettimään, matkustaako suuri osa etelässä asuvista kuorolaisista jonnekin kauemmas vai pidetäänkö leiri Etelä-Suomessa, jossa suuri osa laulajista asuu. Vaihteluun pyritään, ja nyt esimerkiksi syksyllä ollaan Oulussa, kun osallistumme siellä Lasten ja nuorten laulujuhlille, Nuorisokuoron johtaja Elisa Huovinen kertoo.

Kaksikielisen Suomen Nuorisokuoron taustalla toimii musiikkiliitto DUNK, De Ungas Musikförbund i Svenskfinland, joka korvaa laulajille matkakulut, majoituksen ja ruuat harjoitusten ja muiden matkojen yhteydessä. Tarkoituksena on tehdä kuorosta saavutettavampaa heillekin, jotka eivät asu suurissa kaupungeissa. Niinpä harjoituspaikat pyritään aina valitsemaan niin, että julkisilla on kätevä saapua paikan päälle ja leiriaikataulut suunnitellaan julkisten yhteyksien mukaan.

– Hyvin tärkeä asia tämän kuoron toiminnassa on se, että korvataan kuluja. Harva pystyisi muuten tekemään tällaista kotikaupunkinsa ulkopuolella, Elisa kiittelee kuoron taustaorganisaatiota.

Elisa kokee, että kuorolaiset sitoutuvat kuorossa laulamiseen yleisesti hyvin ja laulajat pitävät kuoroa korkeassa arvossa. Hän arvelee, että Nuorisokuoron laulajat tulevat kuoroon hakemaan musiikillisia elämyksiä vielä vahvemmin kuin löytämään yhteisön.

– He pitävät siitä, että ohjelmistoja tehdään tiheällä tahdilla. Esimerkiksi viime syksynä, kun kuoro lauloi lähes pelkästään albumille äänitettyjä kappaleita, moni vaikutti siltä, että olisi halunnut tehdä jo muutakin, Elisa hymyilee.

Elisa näkee myös yhteisön tärkeänä osana kuoron vetovoimaa. Moni laulaja aloittaa hyvin nuorena ja heistä kasvaa kuorossa tiivis porukka:

– Koska laulajat tapaavat vain leireillä, ajattelen, että musiikkivetoisuus on vielä tärkeämpi juttu heille. Mutta ei kuorossa tietenkään jaksaisi olla, elleivät ihmiset olisi kivoja. Jokaisen harjoitusleirin yhteyteen pyritäänkin järjestämään aikaa yhdessäololle.

Yhteisöllisyyttä etäyhteydellä

Vielä suurempien etäisyyksien äärellä on Ulkosuomalaisten suurkuoro, jonka laulajat kokoontuvat ympäri maailmaa laulamaan etäyhteydellä.

– Kuoro on perustettu ja pohja toiminnalle luotu etäaikana keskellä koronapandemiaa, joten etäharjoitusten pitämiseen on syntynyt tietynlainen luonnollisuus. Kaikki laulajista eivät välttämättä ole koskaan tavanneet toisiaan livenä. Mutta sitten kun tavataan, on se ihmisten välille syntyvä yhteys aivan ihanaa! toinen kuoron johtajista, Seattlessa asuva Maria Männistö iloitsee.

Kuoron johtajat Maria Männistö ja Eva-Christina Pietarinen suunnittelevat syksyn aikana uuteen kuorokauteen tarvittavat materiaalit, kuten nuotit, kotiharjoittelun tukena toimivat treeniäänitteet ja muut harjoituksiin ja konsertteihin liittyvät asiat. Kuoron harjoituskausi alkaa vuoden alussa huipentuen kesällä pidettävään livetapaamiseen ja esiintymisiin. Kuoro kokoontuu etäharjoituksiin keskimäärin joka toinen lauantai klo 20.00 Suomen aikaa, joka on klo 10.00 Seattlessa aamulla.

– Tähän asti harjoituksissa on ollut mukana laulajia lähinnä Amerikoista ja Euroopasta. Aasian aikavyöhykkeet toisivat suunnitteluun uudenlaista haastetta, Maria naurahtaa.

Ulkosuomalaisten suurkuoron laulajien ikähaarukka on hyvin laaja, aivan kahdeksankymppisiin asti. Mukana on laulajia, jotka ovat harrastaneet kuorolaulua hyvin pitkään, mutta myös heitä, joille Ulkosuomalaisten suurkuoro on ensimmäinen kuoro. Projekteihin on osallistunut yli 250 laulajaa 15 eri maasta. Konserteissa kuoron koko on pienempi, 50–80 laulajaa.

Eva-Christina ja Maria kertovat, että osa laulajista tulee mukaan suomenkielisen yhteisön takia, osa on kiinnostunut vaikkapa runolaulusta. Jotkut haluavat tutustua Suomen historiaan ja kulttuuriin. Harjoitukset pidetään sekä suomeksi että englanniksi, joten mukana on myös kielenoppimisen näkökulma. Suurin osa laulajista on itse Suomesta ulkomaille muuttaneita, vaikka joitain toisen ja kolmannen polven ulkosuomalaisia on myös mukana.

– Ulkosuomalaisten suurkuoro tarjoaa laulajille sitä, mitä muista kuoroista ei saa: suomen kieltä, suomalaista musiikkia, sitä kotifiilistä kauemmaskin Suomesta, Eva-Christina kuvailee.

– Harjoituksissa haluamme antaa tilan yhteisöllisyydelle ja yhdessä musisoinnille riippumatta siitä, onko laulajilla mahdollisuuksia kokoontua livenä paikan päälle vai ei. Yhteisö on aina avoin kaikille, vaikkei laulaja voisi osallistua lopputavoitteeseen, konsertteihin tai muihin. Tärkeää on, että ihmiset kokevat kuuluvansa ryhmään, Maria kuvailee.

– Pyrin aina tervehtimään jokaista ja samalla luomaan yhteyksiä myös laulajille, jotta he tutustuisivat toisiinsa ja saisivat käsityksen siitä, keitä harjoituksissa on läsnä. Saatan kysyä: mitä kuuluu Tukholmaan, onko teillä Kreikassa tullut lunta? On tärkeää, että ihmiset kokevat kuuluvansa ryhmään vaikkeivat olisi koskaan tavanneet toisiaan livenä, Eva-Christina kertoo.

Haasteita ja palkitsevia hetkiä

– Ehdottomasti haasteena on se, etteivät laulajat kuule toisiaan ja ettemme me johtajat kuule laulajia, Eva-Christina kertoo Ulkosuomalaisten suurkuoron harjoittelusta.

Kuoroon ei ole koelauluja, ja Eva-Christina ja Maria kertovat, etteivät he oikeastaan aina myöskään tiedä, miltä yksittäisen laulajan ääni kuulostaa.

– Monen ääni on kuitenkin tullut tutuksi esimerkiksi virtuaalikuorojen äänitteitä kootessa ja monet laulajista ovat osallistuneet livetapaamisiin, kertoo Eva-Christina.

Livetapaamisissa fokus onkin soinnin rakentamisessa ja johtajan seuraamisen vahvistamisessa.

– Muistan ensimmäisen kerran kun kokoonnuttiin livenä! Olin, että huhhuh! Se vaati vähän ekstraa, että kuoro alkoi kuulostamaan kuorolta, Eva-Christina nauraa.

– Teimme silloin heti istumajärjestyksen ja se auttoi paljon! Nykyään kuoron sointi on heti livetapaamisten alusta alkaen paljon tasaisempi, Maria kertoo.

Ulkosuomalaisten suurkuoro kokoontuu laulamaan yhteen vain noin kerran vuodessa. Suomen Nuorisokuoro näkee toisiaan keskimäärin kerran kuukaudessa, mutta johtajalle työskentely on silti selkeästi erilaista kuin samassa kaupungissa viikoittain harjoittelevan kuoron kanssa:

– Joskus ne harjoitusten väliin jäävät pitkät ajat voivat tuntua vähän yksinäisiltä, kun ei näe kuorolaisia. Toisaalta on ollut ihana saada kollegio DUNKista! Nuorisokuoron toimintaa kun suunnittelee mun lisäksi esimerkiksi kuoron tuottaja, kertoo kuoron johtaja Elisa.

Harjoitusten väliselle ajalle kasaantuu paljon suunnittelua, jotta viikonloppuharjoituksesta saa parhaan hyödyn irti:

– Tavallaan tässä mallissa odotukset ovat korkealla siinä, miten asiat etenevät viikonlopun aikana. Minulle kuoronjohtajan ammatissa parasta on kuoron kanssa kasvotusten vietetty aika, joten koen hieman raskaampana tapana tämän työskentelymallin. Toisaalta kalenteriin tulee rauhaa, kun harjoitusperiodien välillä saattaa olla viisikin viikkoa treenitaukoa, Elisa pohtii.

Nuorisokuoron toiminnan aktiivisuus riippuu kunkin kauden taloudellisista resursseista ja siitä, kuinka paljon yhteistyöprojekteja kaudelle on tiedossa. Konsertit sijoittuvat yleensä viikonloppuleirin yhteyteen ja niiden ajankohdissa pyritään huomioimaan se, että matkustaminen on väsyttävää.

– Harjoitusleirillä instrumentti pitää aina lämmitellä takaisin vireeseen treenitauon jälkeen. Laulajat eivät ole nähneet toisiaan pitkään aikaan ja matkustuspäivät ovat väsyttäviä. Tämä kuoro onkin erityinen siinä, että viikonloppuleirillä sunnuntai on usein soinnin kannalta parempi päivä kuin lauantai, Elisa naurahtaa.

Elisa ajattelee, että Nuorisokuoron toimintamallissa kokoontuminen harvempaan tahtiin luo yksittäiselle laulajalle positiivisella tavalla enemmän vastuuta omasta osuudestaan kokonaisuudessa:

– Koen, että tässä formaatissa on helpompi antaa kotiläksyjä. On helpompaa sanoa ääneen, että nämä asiat pitää tapahtua harjoitusten välissä. Laulajilla on enemmän vastuuta siinä mitä antavat kuorolle harjoitusten välissä. Se on myös yksi syy, miksi nuotinlukutaitoa ja korvakuulolta laulamista havainnoidaan koelauluissa. Kuorolla ei ole yleensä harjoitusnauhoja käytössä, joten omatoimisesti materiaalin haltuun ottamiselle täytyy löytyä osaamista.

Taide tekemisen keskiössä

Kadri Joamets kertoo, että Lapissa on elinvoimainen kuorokenttä: pienissä kylissäkin on yleensä oma kuoronsa. Rovaniemellä kuoroja on runsaasti erilaisia. Seitakuoro erottuu kuitenkin muista kuoroista vaativammalla ohjelmistollaan ja harrastuneella laulajistollaan. Suurin osa laulajista on lapsesta asti laulua harrastaneita ja monet opiskelevat musiikkiopistossa laulua.

Seitakuoron toiminnassa keskeistä on paikallisen kulttuurin edistäminen paikallisten säveltäjien ja muusikoiden kanssa tehdyn yhteistyön kautta. Konsertteja pidetään usein Rovaniemen ulkopuolellakin: Seitakuoro on esiintynyt niin Hetan musiikkipäivillä kuin Ylläs a cappella -tapahtumassa ja kevät– ja joulukiertueet suuntautuvat laajalle alueelle Lapissa.

– Rovaniemelllä yleisö on sitoutunutta ja paikallisia toimijoita kannustavaa, konsertteihin riittää hyvin yleisöä. Tämän vuoden huhtikuussa Seitakuoro ja Sekakuoro Kielas esittivät yhdessä Bachin motetteja järjestäen konsertit niin Rovaniemellä kuin Kemissä.

Myös Nuorisokuoron konsertit suuntautuvat eri puolille Suomea. Vuonna 2019 perustetun kuoron toiminta on laajentunut lyhyessä ajassa ja kuoro instrumenttina kehittynyt paljon.

– Koronapandemian jälkeen toiminta on kasvanut lineaarisesti. Tällä hetkellä meillä on aika paljon sisältöä yhden toimintavuoden aikana. Sekä harjoitusmäärät että konsertointi on kasvanut. Vuonna 2022 teimme kuoron ensimmäisen levyn ja sen jälkeen mukaan on tullut ulkomaanmatkoja, festivaaleja, kilpailuja ja toinen levy. Sointi on kypsynyt, kun laulajat kasvavat ihmisinä ja muusikkoina. Mukana on paljon alusta asti mukana olleita, ja pidemmän ajan sitoutuminen kehittää sointia yhtenäisemmäksi, Elisa iloitsee.

Kaudet eroavat toisistaan välillä paljonkin: Nuorisokuoron vuosi 2025 sisälsi kuoron toisen levyn äänittämisen ja pari konserttia syksyllä, mutta nyt vuoden 2026 aikana kuoro on ehtinyt pitää jo kaksi konserttia ja tulossa on kaksi kotimaista festivaalia sekä ulkomaanmatka Sveitsiin konserttikiertueelle.

– Sveitsissä esitetään ohjelmistoa, joka kiertyy kunnioituksen ja suvaitsevuuden teemoihin yhteisen musisoinnin kautta. Tällaiset projektit tarjoavat laulajille arvokkaita ja merkityksellisiä hetkiä, Elisa kertoo ja jatkaa:

– Näkisin, että kuoron toiminta todennäköisesti tulevaisuudessakin pitää sisällään paljon yhteistyötä muiden kuorojen ja yhtyeiden kanssa, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Samalla haluamme pitää kuoron ydintoiminnan elinvoimaisena, eli muun muassa tilata uusia sävellyksiä ja tehdä omia konserttituotantoja.

Nuorisokuoron toiminnan perustana on alusta asti ollut korkeatasoisen vokaalimusiikin tekeminen samalla toimien musiikillisena kasvualustana nuorille. Tilausteokset suomalaisilta säveltäjiltä ja erityisesti nuorilta säveltäjiltä ovat toiminnassa tärkeänä osana.

Ulkosuomalaisten suurkuoron livetapaamisia ja esiintymisiä pyritään järjestämään joka toinen vuosi Pohjois-Amerikassa, joka toinen Euroopassa. Tänä kesänä kuoro on suuntaamassa viideksi päiväksi Viroon. He osallistuvat siellä inkerinsuomalaisille laulu– ja tanhujuhlille. Inkerinsuomalaisia säveliä löytyy myös kuoron 2022 julkaistulta Yli rajojen -levyltä. Suomen ja suomensukuisten kielten esillä pitäminen on kuoron toiminnassa tärkeää.

Toiveita tulevaan

Eva-Christina toivoo, että Ulkosuomalaisten suurkuoron kautta ulkosuomalaisuutta voisi tuoda enemmän esiin Suomessa.

– Olisi hienoa voida vahvistaa vuoropuhelua Suomessa ja ulkomailla asuvien ulkosuomalaisten välillä. Uskon, että se lisäisi ymmärrystä siitä, mitä on olla ulkosuomalainen, Eva-Christina miettii.

Kadri kertoo, että Seitakuoron toiminta on tällä hetkellä hyvällä ja energisellä pohjalla. Hän kuitenkin pohtii kuorotoiminnan saavutettavuutta ja sitä, miten olisi mahdollista tukea heitä, jotka matkustavat harjoituksiin kauempaa. Myös Elisan ajatukset Nuorisokuoron tulevaisuudesta kytkeytyvät saavutettavuuteen:

– Toivon, että Suomessa nähtäisiin kansallisen nuorisokuoron arvo vahvemmin. Haluaisin, että ihmiset ymmärtäisivät mikä merkitys tällaisella lippulaivakuorolla on, aivan kuten urheilun kohdalla. Kun nuorille on esikuva, että tällaista on, se kannustaa harrastamaan. Tämän ei myöskään pitäisi olla yhden tahon varassa, vaan useamman toimijan yhteinen tehtävä. Kun meillä on laulavia lapsia tulee heistä myös aikuisia, jotka tukevat kulttuuria.

Elisa korostaa, että kyse on arvovalinnoista: pienemmissäkin maissa, kuten Virossa ja Latviassa, panostetaan rahallisesti kuorotoimintaan runsaasti suhteessa väkilukuun ja valtion talouteen.

– Unelmani olisi, että Suomessa olisi kansallisia tai alueellisia kuorokoulumahdollisuuksia: mahdollisuus kaikille lapsille osallistua kuoromusisointiin, sukupuolesta, varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta.

Kirjoittanut Julia Lainema

Taiteellinen johtaminen kuorotyössä

Miten kuoronjohtaja rakentaa taiteellisen vision, ylläpitää ja kehittää kokonaisuutta vuodesta toiseen? Vancouver Chamber Choirin taiteellinen johtaja, musiikin tohtori Kari Turunen avasi ajatuksiaan taiteellisesta työstä – sen näkyvistä ja näkymättömistä ulottuvuuksista, haasteista ja iloista – kuoronjohtajien Talvipäiville 2026 tehdyssä haastattelussa. Tämä artikkeli on kiteytys tuossa haastattelussa esiin nousseista aiheista ja ajatuksista.

Mikä ero on kuoronjohtajalla ja taiteellisella johtajalla? Kari Turusen mukaan käsitteet menevät osittain päällekkäin, mutta eivät ole sama asia:

 –  Minun työnkuvani on selkeästi taiteellisen johtajan. Vastaan kuoron kehittämisestä, ohjelmistosta, laulajiston valinnasta ja toimin jonkinlaisena organisaation keulakuvana.

Tätä ajatusta seuraten kuoronjohtajuus on siis ennen kaikkea ammattitaitoa, joka mahdollistaa toimimisen taiteellisena johtajana. Taiteellinen johtaminen puolestaan on laajempi kokonaisuus: se on vision luomista ja kuoron musiikillisen suunnan pitkäjänteistä kehittämistä.

Turusen mukaan taiteellinen johtaminen alkaa paljon ennen ensimmäistäkään harjoitusta. Ensimmäinen taiteellinen valinta tehdään jo siinä hetkessä, kun kuoroon valitaan laulajat eli silloin, kun kuoroinstrumenttia rakennetaan.

Kuorotyössä taiteellisen työn keskeisimmät elementit ovat ohjelmiston valinta, musiikin opiskelu ja sisäistäminen, harjoitusprosessi, teoksen esittäminen ja kuoron kehittäminen. Suuri osa työstä liittyy ohjelmistoon, sen valintaan ja musiikin opiskeluun. Turunen toteaa:

–   Ohjelmiston valinta ja sen opiskelu vievät eniten aikaa. Kumpaankin soisi olevan enemmän aikaa kuin mitä siihen pystyy käyttämään.

Monille kuoronjohtajille ohjelmiston suunnittelu on inspiroivaa, mutta myös suuri vastuu. Maailma on täynnä upeaa musiikkia ja vaihtoehtojen runsaus voi tuntua välillä jopa lamaannuttavalta. 

–  Omaa suunnittelua helpottaa se, jos luon aikaisin joitain rajaavia tekijöitä. Se voi olla vaikka yksittäinen teos tai teema, josta lähden liikkeelle, Turunen kertoo.

Rajaamisen kautta alkaa hahmottua kokonaisuuksia, jotka tarjoavat mielenkiintoa niin muusikoille kuin yleisölle.  Monimuotoisuus, uudet teokset ja säveltäjien edustavuus ovat myös osa hänen työtään. Hän korostaa, ettei näitä pidä nähdä taakkoina:

–  Ne ovat ohjaavia tekijöitä, joiden kautta usein päädyn  sellaisen musiikin pariin, jota en muuten osaisi löytää.

Turunen puhuu paljon konserttien dramaturgiasta: siitä, miten kuulijan kokemus rakentuu teos teokselta. Kaikki ei voi olla suurta ja raskasta, vaan tarvitaan kontrasteja ja hengähdyspaikkoja. Hän kertoo käyttävänsä usein “hampurilaismallia”, jossa ilmeikkään ydinteoksen ympärille rakentuu sen kanssa keskusteleva ohjelmisto.

Taiteellisesta työskentelyä Turunen tarkastelee pitkäjänteisyyden näkökulmasta. Hän ei jahtaa “täydellistä konserttia”, vaan ajattelee, että prosessi on tärkeämpi kuin lopputulos. Vaikka konsertti on taiteellisen työn näkyvä huipennus, Turunen kokee suurinta iloa harjoituksissa:

–   Minulle mieluisinta tässä työssä ovat harjoitukset. Niissä pääsee pureutumaan kaikista syvimmälle musiikkiin.

Turunen haluaa luoda laulajille mahdollisuuden tuoda heidän omaa musikaalisuuttaan esiin harjoituksissa ja konserteissa. Hän pyrkii rentoon, mutta keskittyneeseen työskentelyyn laulajien kanssa.

–  Olen huomannut, että laulajat laulavat usein mielettömän musikaalisesti ilman, että kukaan ohjaisi. Se saa minut ajattelemaan sitä, kuinka usein me omalla johtamisellamme saatamme estää tätä musikaalisuutta pääsemästä esiin.

Turunen pohtii paljon myös kuoron ilmapiiriä ja sitä, millä mielellä laulajat lähtevät harjoituksista kotiin.

–  Laulajat ovat lähimpiä työtovereita. Meidän pitää pysyä samalla puolella ja puhaltaa yhteen hiileen.

Hän muistaa hyvin omat kokemuksensa epäonnistumisen tunteista, ja siksi pyrkii johtamaan niin, että kuoro saa kokea runsaasti onnistumisia, merkityksellisyyttä ja yhteistä matkaa.

 Epäonnistumiset ovat kuitenkin myös väistämättömiä ja myös arvokkaita: 

–  Mielestäni onnistumisista ei oikeastaan opi mitään uutta. Jos aikoo oppia, pitää myös epäonnistua.

Turusen mukaan taiteellista työskentelyä tukee ennen kaikkea aika. Häiriöitä tuovat velvoitteet, kokoukset ja etenkin kuoroyhteisön kriisit. Liikunta, lepo ja sosiaaliset kohtaamiset auttavat palautumaan. Mutta suurin inspiraation lähde on aina sama:

–  Ensisijaisesti musiikki. Sieltä löytyy aina uusia kerroksia.

Kysymykseen, mitä sanoisi nuorelle, uraansa aloittavalle Karille evästykseksi, Turunen sanoo:

–  Opettele pehmeyttä vähän nopeammin. Uskalla kohdata sekä varmuus että herkkyys, ja jatkaa: Älä pelkää. Ole mitä olet. Hyvin se menee.

Kirjoittanut Jaana Turunen

Att grunda en ny kör – tre dirigenter berättar

De vi intervjuar

Startskottet

Varifrån kom initiativet till att grunda kören? 

– Det handlar alltid om ett behov  – internt eller utifrån. Bäst är det när dessa möts! Så behövs det också planering, resurser, utrymmen och naturligtvis ivriga sångare, säger Kaisa.

Vino Ensembles och Exaudios kärngäng kände varandra från tidigare körprojekt, och startade verksamheten runt en inspirerande musikalisk vision. Också Kuplivas start påminner mycket om detta; några av föräldrarna i en barnkör hade sjungit tillsammans, och frågade om Viena ville komma med och grunda en ny kör.

En existerande organisation kan också agera som konkret underlag och stöd för den nya kören. För barnkören Candomini var ungdomskören Candomino just det. Rytmihäiriö igen kom till som en del av mellersta Finlands sjukvårdsdistrikts verksamhet för välbefinnande i arbetet. På så sätt fanns det en klar målgrupp för sångarrekryterandet, och i Candominis fall också syskonkörens brand.

Alternativt kan informationen om den nya kören sättas ut offentligt på sociala medier, och kärngruppen samlas ihop via det. Så har Kaisa gjort med både Kipinät, Valoisa och Exchange Your Voices -kören som hon bildade i Danmark under sitt utbytesår.

Då man förbereder ett nytt körprojekt rekommenderar Viena att fundera igenom förfrågan bland de potentiella sångarna, och försäkra sig om att idén möter målgruppens intressen och behov. 

– Det är väldigt betydelsefullt om du har en klar idé, entusiasm och känslan av att detta kunde hitta sin egen niche! uppmuntrar hon.

Friheten att få göra precis som man vill

När man grundar sin egen kör, får man forma körkulturen och -samvaron precis som man vill, utan att tyngas ner av tidigare traditioner och förväntningar. Denna observation kommer fram hos alla intervjuander. 

– Friheten att få göra precis som man vill har varit en stor grej. Och det är det nog fortfarande, säger Hanna. 

När en dedikerad grupp av mänskor som alla valt att komma med får skapa något nytt, är möjligheterna många. Kaisa och Hanna beskriver körens första år som en inspirerande, lustfylld period, då nyhetens behag och glädje för en långt. När den är som bäst, kan sångargemenskapen tillföra mycket till körens verksamhet, och stärka den musikaliska och konstnärliga identiteten ytterligare.

Att grunda nytt ger också möjligheten att skapa en motiverande, passformad arbetsplats, lägger Viena till. Finaisieringen och att skapa fungerande organisationsmodeller kan vara utmanande för den nya köten. enligt Hanna.

– Att starta upp en kör betyder att man inte har samma ekonomiska trygghet som väletablerade ensembler har och det kan ta lång tid att bygga upp en hållbar ekonomi.

En välfungerande organisation är i det långa loppet nödvändig för körens verksamhet, och dess grundande kan kräva väldigt olika slags lärande beroende på vilken bakgrund körens medlemmar har i tidigare styrelseverksamhet. 

Tydliga gränser och tydlig arbetsfördelning

Viena rekommenderar att skapa tydliga gränser för den egna arbetsinsatsen, och kommunicera öppet om sina förväntningar gentemot körens förening. Detta kan vara till exempel ett tidsbundet löneönskemål, en överenskommelse om längden på den första verksamhetsperioden eller avtal om vad som ingår i arbetsuppgifterna för var och en. Också Hanna och Exaudio har upplevt att en modell där arbetsgruppen förbinder sig till verksamheten ett år i taget fungerar väl.  

– Det är heller ingen självklarhet att alla körer ska leva i 100 år, så vi har valt att varje år fatta ett aktivt beslut om huruvida vi ska ha verksamhet också nästa år. Vi fortsätter så länge vi tycker det är lustfyllt och roligt, säger hon.

Det är viktigt att dirigenten inte själv åtar sig allt arbete, utan att föreningen får utrymme att skapa sin egen verksamhet och stå på sina egna ben. 

– Vi har lyckats, om kören kan prestera också utan mig. Jag (allena) är inte kören!” säger Viena.

Tidvis kan det kännas väldigt personligt och utmanande att grunda en ny kör. Kaisa och Viena beskriver båda känslor av osäkerhet och ifrågasättande av sig själv, särskilt i början. 

– Starten är alltid mest utmanande, och osäkerheten om någon kommer att komma med, säger Kaisa 

– När man givit mycket av sig själv och sin själ, så känns allting mer personligt, både i gott och ont, säger Viena. 

Tid och erfarenhet har gjort det lättare, och skapat behövd distans mellan arbetet och det privata.

De första två åren

När jag frågar hur länge det tar för verksamheten att etablera sig internt, svarar intervjuanderna häpnadsväckande lika utan att veta av varann: vid två år har mycket ofta satt sig på plats. Upplevelserna är dock olika med de olika grupperna. Hanna beskriver Exaudios tredje år som det mest utmanande dittills: 

– De två första åren fick ganska lätt, då nyhetens behag och glädje lätt bar framåt. Det gällde att vara tydlig i strukturer, visioner och gemensamma målsättningar, så att det fortsatte vara lustfyllt för alla.

Kaisa beskriver att hon upplevt att detta skede också kan vara ytterst givande:

– Det är väldigt belönande då börjans förtjusning släpper, gänget etablerar sig, gruppidentiteten bildas och man börjar urskilja utveckling på längre sikt.

Gruppens utveckling behöver tillräckligt med tid. Även om mycket kan hända fort, är det viktigt att lita på processen. Det är omöjligt att kunna planera och förutspå allt.

Tips för grundandet av en ny kör

– Jag uppmuntrar alla som vill grunda en kör att bara våga ta steget! Det är både belönande och lärorikt! säger Hanna.

Att grunda en egen kör lär tålamod och tillit till den egna visionen. En konkret tidsgräns för när verksamheten behöver stå på egna ben, och vad som utgör den första gemensamma milstolpen kan klargöra verksamheten för både sångare och dirigent.

– Jag har lärt mig att vara både modig och målmedveten, men flexibel. Man lär sig att leva med osäkerhet, och det är onödigt att vara för hård med sig själv. Man kan inte behaga alla, och det behöver man inte heller. Sångarna vill framför allt hålla på med sin hobby, sjunga och ha roligt tillsammans! säger Kaisa.

Man behöver inte uppfinna hjulet på nytt, och andras erfarenheter kan ge god inspiration och exempel på olika verksamhetsmodeller. Det lönar sig alltid att fråga råd av bekanta, eller kontakta en ny kollega och bjuda på gemensam kaffe eller lunch.

– Överlag uppmuntrar jag att ta kontakt med andra kördirigenter i både stort och smått, de allra flesta vill nog gärna dela med sig av sina erfarenheter, säger Hanna.

Skriven av Ida Olsonen

Uuden kuoron perustaminen – kolmen johtajan ajatuksia

Haastateltavamme

Alkukipinä

Kysyin haastateltavilta, mistä aloite uuden kuoron perustamiseen tulee. 

–  Homma lähtee aina tarpeesta – joko itsestä tai ulkopuolelta. Parasta on kun nämä kohtaavat! Tarvitaan suunnittelua, resursseja, tilat ja tietenkin innokkaita laulajia, Kaisa kuvailee.

Vino Ensemblen ja Exaudion ydinporukat tunsivat toisensa aiempien yhteisten kuoroprojektien kautta, ja käynnistivät toimintaa inspiroivan musiikillisen vision ympärille. Myös Kuplivan perustamistarina muistuttaa kovasti tätä; lapsikuoron vanhemmat olivat laulaneet pienellä porukalla yhdessä, ja pyysivät Vienaa mukaan perustamaan omaa uutta kuoroa.

Olemassaoleva organisaatio voi myös toimia konkreettisena alustana ja tukirakenteena. Lapsikuoro Candominille sellaisena toimi nuorisokuoro Candomino. Candominin tapauksessa laulajien rekrytoinnissa auttoi auttoi sisarkuoron “brändi”. Rytmihäiriö aloitti osana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työhyvinvointi-toimintaa. Näin rekrytointiin oli heti selkeä viiteryhmä.

Tai sitten ilmoituksen uudesta kuorosta voi jakaa julkisesti sosiaalisessa mediassa ja ryhtyä sitä kautta kasaamaan ydinporukkaa kiinnostuneista! Näin Kaisa on menetellyt Kipinät-kuoron, Valoisan ja vaihtovuotenaan Tanskassa perustamansa Exchange Your Voices -kuoron kanssa.

Mahdollista uutta kuoroprojektia valmistellessa Viena suosittelee pohtimaan kysyntää potentiaalisten kuorolaisten keskuudessa, ja varmistamaan, että idea kohtaa suunnitellun kohderyhmän kiinnostusten ja tarpeiden kanssa.

– Jos on selkeä idea, innostus ja tunne siitä että tälle voisi olla oma paikkansa, niin se on todella merkityksellistä!

Vapaus omannäköiseen toimintaan

Kun kuoron perustaa itse, saa uudesta kuorokulttuurista ja -yhteisöstä muovattua juuri omanlaisensa, ilman aiempien traditioiden painolastia. Tämä huomio toistuu kaikkien haastateltavien kokemuksissa.

– Vapaus toimia täysin oman mielen mukaan oli kyllä tosi iso juttu. Ja on edelleen! Hanna kuvailee.

Kun uuden äärellä on asialleen omistautunut joukko, joka on valinnut olla juuri siinä, on mahdollisuuksia vaikka mihin. Kaisa ja Hanna luonnehtivat kuoron ensimmäisiä vuosia inspiroivana, kutkuttavana vaiheena, jossa innostus uuden äärellä olemisesta siivittää tekemistä pitkälle. Parhaimmillaan laulajien yhteisö tuo merkittävää lisäarvoa kuoron toiminnalle, ja vahvistaa entisestään projektin musiikillista ja taiteellista identiteettiä.

Uutta porukkaa perustaessa saa samalla mahdollisuuden luoda mielekkään, juuri itselleen sopivan työpaikan, Viena lisää. Juuri rahoituksen löytyminen ja pitkäaikaisten toimintamallien rakentaminen voi myös haastaa uutta kuoroa.

– Uuden kuoron perustaminen tarkoittaa, ettei ainakaan alussa ole samaa taloudellista selustaa kuin vakiintuneilla ensembleillä. Kestävällä pohjalla olevan talouden rakentaminen voi olla pitkällinenkin projekti, sanoo Hanna.

Hyvin toimiva organisaatio on pidemmän päälle välttämätön kuoron toiminnan kannalta, ja sen perustaminen voi vaatia hyvin erilaista omaksumista ja haltuunottoa riippuen siitä, millaista aiempaa yhdistys- ja organisaatiotaustaa kuoron jäsenillä on.

Selkeyttä rajoihin ja työnjakoon

Viena suosittelee luomaan selkeät rajat omalle työpanokselle, ja kommunikoimaan avoimesti odotuksensa kuoron yhdistyksen suuntaan. Ne voivat olla esimerkiksi tiettyyn aikamääreeseen sidottu palkkatoive, sopimus siitä minkä mittaiseen toimintaperiodiin aluksi sitoudutaan tai työnjakoon liittyviä rajauksia. Myös Hanna ja Exaudio ovat kokeneet toimivaksi mallin, jossa joka vuosi päätetään erikseen toimintaan sitoutumisesta.

–  Emme pidä itsestäänselvyytenä, että kaikki kuorot olisivat automaattisesti 100-vuotisia projekteja. Jatkamme niin pitkään kun nautimme ja pidämme hauskaa!

On tärkeää ettei kuoronjohtaja itse tee kaikkea, vaan antaa tilaa yhdistykselle luoda omaa toimintaansa ja seistä omilla jaloillaan. 

– Koen onnistumisena sen, että kuoro on myös toimintakykyinen ilman mua. Minä en (yksin) ole se kuoro! Viena kiteyttää.

Uuden kuoron perustaminen voi hetkittäin tuntua hyvin henkilökohtaiselta ja haastaa henkisellä puolella. Kaisa ja Viena kuvailevat molemmat epävarmuuden ja itsensä kyseenalaistamisen tunteita, erityisesti kuorojen alkuvaiheessa.

–  Haastavinta on aina se aloitus ja epävarmuus siitä, tuleekohan kukaan uuteen porukkaan, Kaisa sanoo.

–  Kun on antanut itsestään ja sielustaan, niin kaikki tuntuu henkilökohtaisemmalta, niin iloissa kuin suruissa! Viena sanoo.

Aika ja kokemus ovat auttaneet, ja luoneet tervettä etäisyyttä työn ja oman persoonan välille.

Kahden vuoden rajapyykki

Kun kysyn, miten pitkään toiminnan sisäisessä vakiintumisessa kestää, vastaavat haastateltavat toisistaan tietämättä ällistyttävän samoin ajatuksin: kahden vuoden kieppeillä tapahtuu usein jonkinlaista asettumista. Eri ryhmien äärellä kokemuksia on monenlaisia. Hanna kuvailee Exaudion kolmatta vuotta haastavaksi vuodeksi:

–  Siihen saakka oltiin menty alun innostuksella ja riemulla. Tarvittiin hyvin selkeitä visioita, rakenteita ja yhteisiä tavoitteita, jotta toiminta pysyi merkityksellisenä kaikille.

Kaisa kuvaa samaista vaihetta parhaimmillaan hyvin antoisana:

– On todella palkitsevaa kun uutuuden viehätyksen kadotessa porukka vakiintuu, ryhmäidentiteetti muodostuu ja pääsee seuraamaan pidemmän kaaren kehitystä.

Ryhmän kehittymiselle on uskallettava antaa aikaa. Vaikka paljon voi tapahtua lyhyessäkin ajassa, on tärkeää luottaa prosessiin – kaikkea ei voi mitenkään suunnitella ja tietää ennalta.

Neuvoja uuden kuoron perustamisesta haaveilevalle

– On todella palkitsevaa ja opettavaista perustaa uusi kuoro – jos se houkuttaa, niin kannustan ehdottomasti uskaltamaan! Hanna rohkaisee. 

Kuorojen perustaminen opettaa kärsivällisyyttä ja luottamusta omaan visioon. Konkreettinen aikaraja sille, mihin ensialkuun tähdätään ja mihin mennessä toiminta on saatava jaloilleen voi selkeyttää sekä laulajien että johtajan sitoutumista projektiin.

– Olen oppinut, että tulee olla rohkea ja määrätietoinen, mutta joustava. Epävarmuutta oppii sietämään ja on turha olla itselleen liian ankara. Kaikkia ei voi miellyttää eikä tarvitsekaan. Kuorolaiset haluavat ennen kaikkea harrastaa, laulaa ja pitää hauskaa yhdessä! sanoo Kaisa.

Kaikkea ei tarvitse keksiä alusta saakka, ja muiden kokemuksista voi saada paljon inspiraatiota ja esimerkkiä eri toimintamalleista. Aina kannattaa kysyä neuvoa tutuilta, tai vaikka ottaa yhteyttä uuteen kollegaan ja tarjota kahvit tai lounaat ajatusten vaihtamisen merkeissä.

– Suosittelen ylipäätään kollegoihin yhteyden ottamista! Melkeinpä kaikki jakavat kyllä tosi mielellään kokemuksistaan, sanoo Hanna.

Kirjoittanut Ida Olsonen