Suomen Kuoronjohtajayhdistys on valinnut vuoden 2026 kuoronjohtajaksi tamperelaisen Jouni Rissasen. Rissanen on erittäin pidetty kuoronjohtaja ja yhteistyökumppani ja hän on tehnyt pitkäjänteistä ja merkittävää työtä erityisesti poikakuorotoiminnan parissa. Hän on erinomainen ja erittäin pidetty kuoronjohtaja ja yhteistyökumppani ja hänen osaamisensa kattaa koko musiikkikentän lasten ja nuorten musiikkikasvatuksesta ammattilaistoimintaan.
Jouni Rissanen on toiminut Poikakuoro Pirkanpoikien taiteellisena johtajana vuodesta 2011, mikä on myös hänen päätoimensa. Pirkanpojat tekee Rissasen johdolla erittäin merkittävää työtä Tampereen alueella lasten ja nuorten taidekasvatuksen parissa. Pirkanpoikien A-kuorossa laulaa n. 60 poikaa ja kuorovalmennusryhmä Concentuksessa vuodesta riippuen 10-15 poikaa. Pirkanpojat on vakituinen yhteistyökumppani esimerkiksi Tampere Filharmonian poikakuoroa tarvitsevissa teoksissa.
Jouni Rissasen lähestymistapa kuoropedagogiikkaan on osallistava ja pitkäjänteinen, mikä tukee merkittävästi murros- ja teini-ikäisten poikien hyvinvointia korkean taiteellisen tason saavuttamisen lisäksi. Pirkanpojille myönnettiin Majaoja-palkinto 2020 merkittävästä kasvatustyöstä. Vuodesta 2020 Rissanen on toiminut Tampereen Filharmonisessa Kuorossa kuoromestarina ja vuodesta 2017 Ilmajoen Musiikkijuhlien apulaiskapellimestarina ja kuoromestarina. Hän on myös johtanut kolmen kotimaisen oopperatuotannon kantaesitykset.
Rissanen on suorittanut Musiikin maisterin tutkinnon 2011 pääaineenaan musiikkikasvatus ja Musiikkipedagogi AMK -tutkinnon 2012 pääaineenaan kuoronjohto. Baritonilaulajana häntä voi kuulla ammattikuorojen konserteissa ja levytyksissä, kuten Helsingin kamarikuorossa ja Tampere Cappellassa. Monipuolisena muusikkona tunnettu Rissanen on kutsuttu musiikin asiantuntijaksi paneeleihin, työryhmiin ja lautakuntiin, kuten SKR/Pirkanmaan rahastoon ja Taiteen edistämiskeskukseen, jossa hän vaikutti vuosina 2020–2024 (musiikki, Pirkanmaan taidetoimikunta ja lastenkulttuuripaneeli).
Suomen Laulajain ja Soittajain liitto Sulasol järjesti lauantaina 8.11.2025 tapahtumapäivän Kaapelitehtaalla Helsingissä. Iltapäivällä 11-16 vietettiin kuoromessuja ja kuultiin monipuolisia puheenvuoroja eri aiheista. Illalla vuorossa oli kuorogaala, jossa jaettiin tunnustuksia ja palkintoja sekä tietenkin syötiin hyvin. Kuoromessujen teema vuonna 2025 oli vastuullisuus ja moni puheenvuoro sivusikin tätä aihetta.
Ensimmäisenä puheenvuorona Mia Makaroff oli esittelemässä Nuorten Kuoroliiton ja MunKuoro – MinKör -hankkeen Mulle tärkee -hanketta. Tämän hankkeen pilottivaiheessa tarjottiin kolmelle koulukuorolle mahdollisuus toteuttaa oma biisi ideasta musiikkivideoksi. Kolme ensimmäistä kuoroa olivat kaikki lapsille avoimia pääsykökeettomia kuoroja ja tavoitteena oli lapsilähtöisyys ja saada sisältö tuntumaan mahdollisimman omalta lapsille.
Kuoron projekti alkaa luontoretkestä, jolla haetaan ideoita kirjoitettavaan lauluun. Seuraavassa vaiheessa ideoista jalostetaan teksti ja laulu sekä tehdään laululle materiaalit, kuten harjoitusnauhat ja demoäänityksiä. Tämän jälkeen ideoidaan ja toteutetaan musiikkivideo, jossa edelleen lapset ovat pääosassa ja lopulta video julkaistaan ja sitä juhlitaan yhdessä. Lisätietoja hankeesta kiinnostuneille saa Mia Makaroffilta.
Suomen Työväen Musiikkiliitto ry:n edustajana paikalla oli Arja Mehtälä, joka esitteli Sulasolin ja STM:n yhteistä yhdenvertaisuustyötä. Yhdenvertaisuutta voi tarkastella monesta eri näkökulmasta ja mainittuna oli kuorojen kannalta hallinnollinen vastuu (tekijänoikeudet, yhdistysten taloudenpito, toiminnan läpinäkyvyys), sosiaalinen vastuu (yhdenvertaisuus, tasa-arvo, syrjinnänvastaisuus, oikeudenmukainen kohtelu, turvallisuus, työhyvinvointi, terveys) ja ekologinen vastuu (luonnonvarojen käyttö, kierrätys, energiankulutus, tietoiset valinnat).
Sulasol ja STM työstävät yhdessä yhdenvertaisuussuunnitelmaa, jonka avulla toimintaa kehitetään vastaamaan paremmin moninaisen yhteisön tarpeita ja arvoja. Suunnitelma julkaistaan molempien liittojen nettisivuilla loppuvuoden aikana ja molempiin liittoihin nimetään samalla vastuullisuuskoordinaattorit.
Tarkoituksena on julkaista valmiit mallipohjat, joita esimerkiksi kuoroyhdistykset voisivat käyttää omien materiaaliensa pohjana sekä kasvattaa tietoisuutta, moninaisuutta, syrjimättömyyttä sekä toiminnan saavutettavuutta.
Iltapäivän paneelikeskustelu oli nimetty kiinnostavasti nimellä ”Mestarillista yhteissointia etsimässä” ja keskustelu toteutettiin yhteistyössä Kuoromusiikin Kausikonserttien kanssa. Keskustelussa olivat mukana Marjukka Riihimäki, Eric-Olof Söderström, Paavo Hyökki sekä Nils Schweckendiek.
Keskustelussa nousi esille monia hyviä periaatteita, jotka vaikuttavat kuoron sointiin eri tavoilla. Toisaalta tekniset perusasiat pitää olla kunnossa, mutta toisaalta on tärkeää laulajien kuunnella toisiaan sekä laulaa yleisölle. Harrastajalaulajien kanssa on tärkeää löytää pystymisen rajat ja pyrkiä myös venyttämään niitä; epämukavuusalueella laulaminen ei välttämättä kuullosta heti parhaalta, mutta on pitkässä juoksussa kuoroa kehittävää.
Useampi puhuja korosti, että kaikilla laulajilla on erilaiset äänet, eikä voida pakottaa laulajaa kuulostamaan muulta kuin luonnostaan ääni on. Kuoronjohtajan osaamista tärkeimmillään on ottaa huomioon laulajien vahvuudet. Vaaditaan kamarimusiikkitaitoja sekä omien vahvuuksien ja heikkouksien tuntemista. Kuorotyön keskiössä on luoda prosessi ja hyvä henki ja työskentelyilmapiiri. Minkä tahansa joukon laulajia saa laulamaan hyvin tai huonosti.
Teoston edustajat olivat päivän aikana kertomassa Teoston perustyöstä ja ajankohtaisista kuulumisista sekä konserttien striimaukseen liittyvistä tekijänoikeudellisista näkökulmista. Koulutuksesta sai monia hyviä vinkkejä esimerkiksi siihen, mitä lupia tarvitaan konserttien livestriimaukseen tai mitä musiikkivideoiden julkaisemiseen. Tarkemmat tiedot näistä löytyvät kattavasti myös Teoston verkkosivuilta.
SKJ:n edustajana paikalla oli puheenjohtaja Kristian Heberg esittelemässä uutta juuri julkaistua suositusta työsuhteen ehdoiksi. Uusi suositus sisältää myös uuden palkkasuosituksen ja suosituksen sisältö on muutenkin kirjoitettu laajasti uudestaan verrattuna aiempaan suositukseen.
Päivän päätteeksi Sulasolin toiminnanjohtaja Aino Herranen esitteli tulevaa Kaikki laulaa -hanketta, johon on saatu Suomen Kulttuurirahastolta merkittävä rahoitus (1,5 milj euroa). Hankkeessa on kaksi osaa: Kaikki laulaa -tapahtumat sekä Laulava kunta -hanke.
Kaikki laulaa -tapahtumat voivat olla mitä tahansa eri puolilla Suomea muiden tapahtumien ja festivaalien ohessa olevia yhteislaulutilaisuuksia. Tilaisuudet ovat vapaapääsyisiä matalan kynnyksen tilaisuuksia ja Kaikki laulaa -otsikko on vapaasti kaikkien käytettävissä. Laulava kunta -hankkeen tarkoituksen on auttaa kuntia tarjoamaan kaikenikäisille asukkaille mahdollisuuksia laulamiseen sekä panostaa paikallisen laulukulttuurin vahvistamiseen. Hanke tarjoaa kunnille ammattilaisten ohjausta sekä taloudellista tukea ja sen esimerkki tulee Norjasta (syngende kommune).
Kuorogaalaa vietettiin samana iltana Kaapelitehtaan Hima&Sali-ravintolassa. Kuorogaalassa juhlittiin kuoromaailman vuoden parhaita ja yleisön suosikkeja eri kategorioissa. Illan aikana saatiin nauttia myös Vaskivuoren lukion kamarikuoron sekä Lain Huudon esityksistä. Kuorogaalan tavoitteena on juhlistaa kuorolaulua ja kuoromusiikkia ja palkita maamme kuorokentällä ansiokasta työtä tekeviä toimijoita.
Kolme palkinnon saajaa valittiin yleisöäänestyksellä, jossa äänesti lokakuussa yli 5000 äänestäjää. Vuoden tulokkaana palkittiin Kokkola Groove, Gramexin nimikkopalkinnolla Vuoden musiikkivideona palkittiin Saara Kemppaisen johtaman Leticia-kuoron Nää maat, Vuoden tapauksena palkittiin Yle TV1:n sarja Unohtumattomat – Muistikuoron matka, Teoston nimikkopalkinnon Vuoden teoksen tittelin sai Anna-Mari Kähärän Itken pois ja Nuori kyky -stipendillä palkittiin kuoronjohtaja Riku Miettunen (s. 1997).
Lisäksi tapahtuman yhteydessä jaettiin SKJ:n Kuoroteko-palkinto, jonka sai Minnakaisa Kuivalainen työstään Tampereen Sävelen toiminnanjohtajana. Tänä vuonna 50-vuotista historiaansa juhlineen kuoro- ja lauluyhtyemusiikin festivaalin kantavana voimana jo yli 20 vuoden ajan toiminut Minnakaisa Kuivalainen on kehittänyt tapahtumaa aktiivisesti ja tehnyt pitkäjänteistä työtä koko kuorokentän puolesta. Kuoroteko-palkinto myönnettiin nyt viidennen kerran.
Kuorogaala tarjosi upeat puitteet tavata ystäviä ja kollegoita ja paikalla oli paljon ihmisiä Suomalaisen kuorokentän eri reunoilta. Paikalla oli useita säveltäjiä, ehdokaskuorojen laulajia, vanhoja aktiivitoimijoita, Sulasolin kunniajäseniä sekä aktiivisia nykytoimijoita. Illan aikana käydyt keskustelut olivat valaisevia ja tuntui hyvältä yhdessä juhlia myös vuoden aikana tehtyjä saavutuksia.
Laulutaito heikkenee valtakunnallisesti ja se herättää paljon keskustelua niin kuoronjohtajien kuin muidenkin musiikin ammattilaisten keskuudessa. Syinä on esitetty ainakinmusiikinopetuksen vähenemistä kouluissa, ylisukupolvistalaulukoetraumaa ja milloin mitäkin. Mihin nähdäkseni vähemmänkiinnitetään huomiota, on se, miten me musiikin ammattilaisina kohtaamme ihmisiä, jotka ovat epävarmoja laulutaidostaan taimusikaalisuudestaan tai kokevat itsensä jopa laulutaidottomiksi.Kuoronjohtajana toimiessa yksi tällainen kohtaamispaikka on kuoron koelaulut.
Kuorolaulu on mitä mainioin tapa kehittää sekälaulutaitoa että musiikin hahmotuskykyä ylipäänsä. Kynnys kuoroon hakeutumiseen voi kuitenkin olla monelle liian suuri, etenkin, jos omasta taitotasosta ei ole ennestään ulkopuolista arviota tai jos aiempi arvio on ollut sävyltään negatiivinen. Kenties kuoron koelaulu ja entisajan koulujen nöyryyttävät laulukokeet ovat mielikuvissa liian lähellä toisiaan. Näin pelko epäonnistumisesta voittaa halun yhdessä laulamiseen.
Toteutin aiheesta hiljattain haastattelututkimuksen osanakirkkomusiikin maisteriopintojen kirjallista työtäni ”ÄÄNTEN PALVELIJA Kuoronjohtajien näkökulmia positiivisen koelaulukokemuksen osatekijöistä”. Tutkimuskysymyksenätyössäni oli: ”Miten kuoronjohtajana järjestän koelaulutilanteen niin, että hakijalla olisi mahdollisuus kokea positiivinen koelaulukokemus valintatuloksesta riippumatta?”Tutkimuksessani haastattelin kolmea eri puolilla Suomea vaikuttavaa kuoronjohtajaa, jotka kertoivat näkemyksiään ja kokemuksiaan koelaulutilanteeseen liittyen.
Tutkimukseni alkuidea ja kantava ajatus on seuraavanlaisessa skenaariossa: Kuorosi koelauluihin saapuu noin parikymppinen nuori laulajanalku, joka on kavereidensa innoittamana päättänyt hakea kuoroon. Koelaulutilanteessa huomaat, että hakija on laulajana vielä varsin kokematon, eikä häntä siksi ole mahdollista hyväksyä kuoroon. Näet kuitenkin hakijassa sellaista potentiaalia, että muutaman vuoden aktiivisella harjoittelulla hänen olisi mahdollista päästä kuoroon. Miten toimit kuoronjohtajana, jotta hakijan juuri herännyt innostus lauluharrastusta kohtaan säilyy?
Teoreettinen tausta tutkimuksessani rakentuu pitkälti näkemykseen laulutaidosta ja musikaalisuudesta kehittyvinä ominaisuuksina. Käsittelen lisäksi kirjallisuutta muun muassa laulukoetraumasta sekä motivaatiosta ja palautteenannosta.Tutkimuksellisessa osuudessa erotin haastatteluaineiston pohjalta viisi erilaista osa-aluetta, jotka sisältyvät tavalla tai toisellakoelaulutapahtumaan ja joihin tulisi nähdäkseni kiinnittää riittävästi huomiota, jotta voitaisiin luoda edellytyksiä turvallisellekoelaulukokemukselle. Tyhjentäviä vastauksia tutkimuskysymykseeni en valitettavasti saanut, mutta tutkimukseni antanee itse kullekin työkaluja pohtia sitä, mitenoman kuoron koelauluja voisi kehittää ja mihin tulisi kiinnittää huomiota.
Tutkimusta tehdessäni huomasin, että aiempaa kirjallisuutta aiheesta on niukasti. Olemassa oleva kirjallisuus käsittelee koelauluja lähinnä lapsi- ja nuorisokuorojen näkökulmasta. Toistaiseksi en ole löytänyt ainoatakaan lähdettä, jossa aihetta käsiteltäisiin erityisesti aikuiskuorojen näkökulmasta.Herää kysymys pidetäänkö koelaulujen totetustapaaaikuiskuoroissa niin oletusarvoisena, ettei kukaan ole aiemmin nähnyt tarpeellisena nostaa aihetta esiin? Mielestäni tämä on ristiriidassa sen kanssa, että lähes jokainen kuoronjohtaja järjestääkoelauluja jossain vaiheessa uraansa. Tutkitun tiedon puuttuessakuoronjohtajat joutuvat nojautumaan ”mututuntumaan” ja ”yritys ja erehdys” -menetelmään, mikä puolestaan aiheuttaa suuren vaaran sille, että joku hakija hukkaa turhaan motivaationsa laulamiseen. Tutkitun tiedon puute aiheuttaa myös sen, ettei koelauluja ainakaan oman kokemukseni perusteella käsitellä kuoronjohdon opinnoissa käytännössä lainkaan.
Edellä mainituista syistä keskityin omassa tutkimuksessa luomaan mahdollisimman hyviä ideoita ja edellytyksiä aiheen jatkotutkimukselle. Yksi tärkeimmistä jatkotutkimussuunnista olisi toteuttaa vastaavanlainen haastattelututkimus, jossa kuoronjohtajien sijaan haastateltaisiin tavallisia kuoroharrastajia ja kerättäisiin heidän kokemuksiaan koelauluihin liittyen. Sen pohjalta voisi saada konkreettisia vastauksia esimerkiksi siihen, miten kuoroon hakijat toivovat tulevansa kohdatuiksi ja miten hakijat suhtautuvat mahdolliseen palautteeseen koelauluista.
Toivon, että tutkimukseni herättää ajatuksia ja keskustelua aiheesta sekä innostaa muitakin kuoronjohtajia aiheen tutkimuksen pariin. Mielelläni otan myös vastaan ajatuksia ja palautetta tutkimuksestani sähköpostitse osoitteeseen oskari.ylimaki@gmail.com.
Kirjallisen työni ÄÄNTEN PALVELIJA Kuoronjohtajien näkökulmia positiivisen koelaulukokemuksen osatekijöistä voit lukea Taideyliopiston Taju-julkaisuarkistosta (taju.uniarts.fi)
Kirjoittaja on Sibelius-Akatemiassa maisteriopintojaan viimeistelevä kirkkomuusikko ja Jyväskylän seurakunnan vs. kanttori.
Kuorokupla, tai vielä jopa kuoronjohtajakupla. Mikä sen parempaa? Takana on kesän Tampereen Sävel, Sulasolin kuoromessut ja kuorogaala, kaikki upeat syksyn kuoroprojektit ja edessä SKJ:n talvipäivät. Kuorokuplassa on turvallista ja mukavaa; siellä saa olla oma itsensä, vaihtaa ajatuksia samanhenkisten ihmisten kanssa ja ennen kaikkea nauttia yhteisestä taiteen tekemisestä.
Sulasolin kuoromessut ja kuorogaala kokosivat pimeään syksyyn kuoroväkeä kaapelitehtaalle ja paikalla oli kuorokentän aktiiveja laidasta laitaan: rivikuorolaisista pitkän linjan aktiiveihin ja Sulasolin kunniajäseniin. Gaala on upea avaus kuorokentällä (järjestettiin perinteisesti jo toista kertaa!) ja oli ilo kokoontua juhlimaan yhdessä kulunutta vuotta ja jakamaan tunnustuksia ja palkintoja sekä tietenkin syömään hyvin hyvässä seurassa. Myös SKJ oli juhlissa mukana jakaen Vuoden Kuoroteko -palkinnon Minnakaisa Kuivalaiselle hänen pitkäjänteisestä työstään Tampereen Sävelen toiminnanjohtajana.
Tammi-helmikuun vaihteessa 2026 on jälleen perinteiseen tapaan SKJ:n talvipäivät jotka näin parillisena vuonna ovat Helsingissä. Ohjelmaa on SKJ:n hallituksesta valmistellut työryhmä, joka on koonnut erinomaisen monipuolisen ja kiinnostavan ohjelman. Toivottavasti näemme mahdollisimman monen kanssa siellä.
SKJ:n talvipäivistä on muodostunut ainakin itselleni yksi vuoden kohokohdista. Pimeän vuodenvaihteen taittuessa hiljalleen kohti valoisampaa kevättalvea on hyvä tulla nollaamaan kiireisen syksyn kokemuksia ja ahdistuksiakin ja päästä omiensa seuraan. Merkitykselliset keskustelut, kokemusten vaihto, haaveilu, yhteiset ongelmat ja haasteet, vertaistuki tai ihan vain kuulumisten vaihto ystävien kanssa ovat yksiä parhaista asioista tässä ammatissa. Varsinkin kun työ itsessään on monesti itsenäistä puurtamista ja samojen ongelmien kanssa painimista. Missään ei pääse niin hienosti reflektoimaan omaa tekemistään kuin yhteisen pöydän ääressä kokemuksia jakaessa.
Nähdään ja ollaan yhteydessä, tuetaan toisiamme ja tehdään yhdessä töitä meidän kaikkien yhteisten asioiden puolesta!
Kristian Heberg
Puheenjohtaja, SKJ
Kuoro harjoittelee keskiviikkoisin klo 18-20 Veikkolan koululla. Toivomme kuoronjohtajalta innostusta erityisesti viihdemusiikkiin. Kuoron nykyinen johtaja on 15 vuoden aikana sovittanut lukuisan määrän kappaleita kuoron käyttöön, jota uusi johtaja voi aluksi hyödyntää.
Yhteyshenkilöinä joko Kristiina Sarmas (0405687355) tai Jyrki Niskanen (0405505599). Sähköpostilla jyrkiniskanen.management@gmail.com.
Kuoro on rekisteröity yhdistys, ja kuoronjohtaja on kuoron työntekijän statuksella.
Lisää kuorosta www.viihdelaulajat.com, tai FB tai Instagram viihdelaulajat.
Nykyisen kuoronjohtajamme paikkakunnalta muuton vuoksi Rauman kamarikuoro hakee uutta innokasta kuoronjohtajaa 25.2.2026 alkaen, jolla on kokemusta kuoronjohdosta, intoa kehittää ja uudistaa kuoroamme ja luotsata meitä motivoivalla, innostavalla ja rennolla otteella eteenpäin kohti tavoitteita.
Puolivuosisatainen Rauman kamarikuoro on reilun 30 laulajan sekakuoro, joka toimii Rauman kansalaisopiston alaisuudessa.
Kuoro on tuonut raumalaisille joulurauhaa ja kevään riemua konserteissaan kerta toisensa jälkeen.
Kuoro työskentelee päämäärätietoisesti ja koostuu motivoituneista laulajista. Kamarikuoro harjoittelee elokuun puolivälistä toukokuuhun,
kerran viikossa tiistaisin klo. 18 – 20:30. Syys- ja kevätkaudella järjestetään tarvittaessa laululeiri.
Kuoron ohjelmisto on monipuolinen vaihdellen perinteisistä- sekä uuden ajan sekakuorosovituksista kirkkomusiikkiin ja kansanlauluihin.
Myös laajat orkesterisäestykselliset oratorio- ja messusävellykset kuuluvat ohjelmistoon.
Viimeisin suurteos W.A Mozartin Requiem musiikki – valotaide suurproduktio toteutettiin menestykkäästi 16.11.2025 kahdella paikkakunnalla.
Tarjoamme toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta kuoronjohtajana tuntiperusteisella palkalla Rauman kansalaisopiston ja Rauman kamarikuoro ry:n työntekijänä. Palkka koostuu kansalaisopiston tuntiopettajan palkasta, sekä kuoron maksamasta lisätuntipalkasta + matkakorvauksesta. Konserteista maksetaan erillinen palkkio.
Toivomme sinulta:
• kuoronjohdon koulutusta ja kokemusta sekä pianonsoittotaitoa
• kykyä ja halua johtaa monipuolista ohjelmistoa
• halua sitoutua pitkäjänteisesti kuoron toimintaan
• omaa taiteellista visiota ja halua viedä kuoroa eteenpäin
• hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja
• kykyä ja intoa työskennellä eritasoisten laulajien kanssa
• kykyä innostaa, kannustaa, motivoida ja haastaa kuoroa
Lähetä ansioluettelosi ja vapaamuotoinen hakemuksesi Rauman kamarikuoro ry:n puheenjohtajan sähköpostiosoitteeseen pirkko.kopra@gmail.com 31.1.2026 mennessä.
Lisätietoja hakuprosessista, kuorosta ja palkka-asioista saa sähköpostilla kuoron puheenjohtaja Pirkko Kopralta: pirkko.kopra@gmail.com tai puhelimitse 045 136 5204, tai nykyiseltä kuoronjohtaja Mikaela Commondtilta: 044 592 3150 (mieluiten ilta-aikaan).
www.raumankamarikuoro.fi
Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista.
Etsimme innostavaa ja motivoivaa kuoronjohtajaa, jolla on kokemusta kuoron johtamisesta ja intoa kehittää meitä eteenpäin – rennosti, mutta tavoitteellisesti.
Vaput on Jyväskylässä toimiva noin 35 eri-ikäisestä laulajasta koostuva diskanttikuoro, joka on vaikuttanut Keski-Suomen kulttuurielämässä jo 115 vuotta. Uudistumme ja kehitymme perinteitämme kunnioittaen ja historiastamme ylpeinä.
Vaput tekevät musiikkia täydellä sydämellä ja pilke silmäkulmassa. Kuoro työskentelee päämäärätietoisesti ja koostuu motivoituneista ja suurelta osin kokeneista laulajista. Vaput harjoittelee elokuun puolivälistä toukokuun loppuun kerran viikossa tiistaisin klo 18 – 20.30. Syys- ja kevätkaudella järjestetään tarvittaessa yksi tai kaksi laululeiriä.
Kuoron ohjelmisto on monipuolinen vaihdellen perinteisestä naiskuoromusiikista kirkkomusiikkiin ja kansanlauluista kevyisiin. Laulamme stemmoissa, ja pääasiallisesti esiinnymme ilman säestystä. Olemme harrastuksessamme myös heittäytyjiä: esimerkiksi viimeisin Hyönteiselämää -projektimme sisälsi lastenlaulujen lisäksi itse tehdyt asut, lavasteet ja näytelmällisiä osia laulujen välissä. Joka vuosi Vapuilla on 1.5. täytekakkukahvikonsertti, jossa ohjelmana on usein kevyempää ja keväistä musiikkia. Kuoro konsertoi myös säännöllisesti lokakuisella Kuoroviikolla.
Kuoronjohtajan vastuisiin kuuluvat:
– kuoron taiteellinen johtajuus, ohjelmiston suunnittelu ja toteutus yhteistyössä musiikkivaliokunnan ja kuoron kanssa
– kuoroharjoittelun suunnittelu ja johtaminen viikottaisissa harjoituksissa ja laululeireillä
– äänenmuodostuksen ja yhteissoinnin ohjaaminen
– kuoron johtaminen kuoron esiintymisissä
– uusien kuorolaisten koelaulatukset ja valinta yhdessä musiikkivaliokunnan kanssa
Toivomme sinulta:
– kuoronjohdon koulutusta ja kokemusta sekä pianonsoittotaitoa
– diskanttikuoromusiikin ohjelmiston tuntemusta
– kykyä ja halua johtaa monipuolista ohjelmistoa
– halua sitoutua pitkäjänteisesti kuoron toimintaan
– omaa taiteellista visiota ja halua viedä kuoroa eteenpäin
– hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja
– kykyä ja intoa työskennellä eritasoisten laulajien kanssa
– kykyä innostaa, kannustaa, motivoida ja haastaa kuoroa
– plussaa olisi kyky tehdä kuorolle omia sovituksia
Tarjoamme sinulle:
– toistaiseksi voimassa olevaa työsopimusta kuoronjohtajana tuntiperusteisella palkalla Jyvälän kansalaisopiston ja Vappujen työntekijänä
– innokkaan, sitoutuneen ja aktiivisen kuoroporukan, joka keksii yhdessä tekemistä myös harjoitustoiminnan ulkopuolella
– sitoutuneen ja aktiivisen kuoroyhdistyksen, jonka kanssa yhteistyön tekeminen on joustavaa
Toimi nyt!
Lähetä ansioluettelosi ja vapaamuotoinen hakemuksesi Vaput ry puheenjohtajan sähköpostiosoitteeseen heikkilahilkka@gmail.com sunnuntaihin 22.2.2026 mennessä. Ilmoita hakemuksessa palkkatoiveesi ja tieto käytettävyydestäsi viikoittaisen harjoituspäivän osalta.
Liitä hakemukseesi myös vastaus ennakkotehtävään: Tutki netti- ja somesisällöstämme kuoron historiaa ja kuvia. Minkälaisia konserttikokonaisuuksia haluaisit valmistaa Vappujen kanssa? Ideoi ja luonnostele yksi tai kaksi konserttia yksin tai mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Listaa lauluehdotuksia konsertteihin.
Hakemusten käsittelyn jälkeen Vaput ry:n hallitus kutsuu osan hakijoista maaliskuussa järjestettäviin haastatteluihin.
Haastattelujen perusteella 2-3 hakijaa kutsutaan johtamaan kuoroa huhti-toukokuussa yhden tai kaksi kertaa. Koejohdolle varataan aikaa 60 minuuttia, joka sisältää lyhyen äänenmuodostusosion ja hakijan valitseman kappaleen harjoittamisen.
Vaput ry:n hallitus tekee päätöksen valinnasta 31.5.2026 mennessä.
Työsuhde alkaa 1.8.2026 tai sopimuksen mukaan. Työsuhteessa noudatetaan 6 kk koeaikaa.
Lisätietoja hakuprosessista ja kuorosta voi kysyä sähköpostilla Vaput ry:n puheenjohtajalta, Hilkka Heikkilältä: heikkilahilkka@gmail.com tai puhelimitse 040 5596 358 (mieluiten ilta-aikaan) tai nykyiseltä kuoronjohtajalta Ulla Kotamäeltä, 044 545 8799.
www.vaput.fi, www.fb.com/vaputlaulaa, instagram: @vaputlaulaa
Järvenpään Kamarikuoro on vuonna 1978 perustettu sekakuoro ja etsimme nyt uutta kuoronjohtajaa. Toivomme aktiivista ja innostavaa otetta vaatimustasoa unohtamatta! Valittavalta edellytetään tehtävään soveltuvaa koulutusta ja halua sitoutua pitkäjänteisesti kuoromme toimintaan ja toiminnan kehittämiseen.
Kuoronjohtaja toimii myös kuoron taiteellisena johtajana ja suunnittelee ohjelmiston yhdessä musiikkilautakunnan kanssa. Hän vastaa harjoituksista ja esitysten johtamisesta sekä edistää uusien laulujen oppimista stemmaäänitteillään. Harjoitukset ovat torstai-iltaisin kolme tuntia kerrallaan 15-20 kertaa kaudessa, tämän lisäksi konsertteihin liittyvät kuoroleirit.
Ohjelmisto sisältää monipuolisesti sekä suomalaista että kansainvälistä musiikkia klassisista kuoroteoksista ikivihreisiin iskelmiin. Olemme avoimia kaikelle musiikille, uusille kantaesityksille ja vanhalle kirkkomusiikille. Hyvä yhteishenki ja laulun ilo ovat pitäneet kuoron koossa jo lähes 50 vuotta.
Vuosittain on vähintään kaksi konserttia, pääasiassa kotikaupungissa tai muualla pääkaupunkiseudulla. Kuoro osallistuu myös erilaisiin yleisötapahtumiin ja keikkailee tilauksesta pienemmillä kokoonpanoilla sekä yksityisissä että yritysten tilaisuuksissa. Tällä hetkellä kuorossa on noin kaksikymmentä aktiivilaulajaa.
Hakemus ja esittely tulee lähettää viimeistään 26.1.2026 sähköpostilla yhdistyksen puheenjohtajalle Annukka Hiedalle, annukka.hieta@gmail.com. Lisätietoja antavat puheenjohtaja Annukka Hieta puh-+358400632414 Laura Laubert-Tolonen, puh. +358407344736 (parhaiten tavoitettavissa 15.30-19.00 välisenä aikana, ensimmäinen yhteydenotto viestillä).
Lisätietoja:
https://sites.google.com/view/jarvenpaankamarikuoro/etusivu
https://fi-fi.facebook.com/JarvenpaanKamarikuoro/
Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen perinteikkäitä talvipäiviä vietetään tällä kertaa Helsingissä. Osana ohjelmaa kuullaan kolmen huippukuoron iltakonsertti Käpylän kirkossa lauantai-iltana. Perjantaina paikalle saapuville osallistujille on tarjolla yhteiset etkot lasillisen tai/ja purtavan sekä Aurore-festivaalin konsertin muodossa. Löydät ohjelman tarkempine kuvauksineen alta.
SKJ:n talvipäivät on tarkoitettu kaikille kuoronjohtajille koulutuksesta ja työtilanteesta riippumatta, niin kansalaisopistoissa, kouluissa tai kirkoissa toimiville kuin vapaan kentän kuorojen johtajille ja varajohtajille tai kuoronjohdosta kiinnostuneille.
Muistathan, että tapahtumissamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita, jotka löytyvät TÄSTÄ.
17-18.30 Lasilliset tai/ja syötävää
Ravintola Pho Dinh (omakustanteinen), Hämeentie 101, 00550 Helsinki
19.00 Aurore-festivaalin konsertti (omakustanteinen)
Missa Maria Zart – Cappella Pratensis -lauluyhtye (Alankomaat), johtaa Tim Braithwaite
Paavalinkirkko, Sammatintie 5
Osta liput ennakkoon täältä.
Talvipäivien osallistujat voivat ostaa lipun 10 % alennuksella. Koodi lähetetään kaikille ilmoittautumisen päättymisen jälkeen.
—
9.30 Ovet auki & aamukahvit, Föreningen Brage, Kasarmikatu 28
10.00 Tervetulosanat & esittäytyminen
10.15-11.15 Muusikon pilates // Tarvitset mukaan joustavat vaatteet ja oman jumppamaton.
Minttu Siitonen
11.15-11.40 Tauko – Tutustu Sulasolin nuottitarjontaan
11.40-12.30 Kuoronjohtaja taiteilijana
Kari Turunen,
tallenteelta + vastaukset kysymyksiin sunnuntaille
12.30-13.30 Lounas (omakustanteinen) & tutustu Sulasolin nuottitarjontaan
13.30-14.30 Johtamisen ja tiimityön merkitys
Henrik Dettmann
14.30-15.00 Vapaata keskustelua & kahvit
15.00-15.45 Vuosikokous
18.00 Iltakonsertti, Käpylän kirkko, Metsolantie 14
Kamarikuoro Värinä, joht. Noora Hirn
Vokaaliyhtye Uoma, joht. Teemu Tommola
Suomen Nuorisokuoro, joht. Elisa Huovinen
20.00 Illallinen (omakustanteinen), Ravintola Puisto, Pohjolankatu 38
9.30 Ovet auki & aamukahvit
10.00 Suositus työsuhteen ehdoiksi kuoronjohtajille 2025 – Mitä on hyvä tietää?
Kristian Heberg, SKJ:n puheenjohtaja
11-12 Developing and cultivating your choirs from a holistic perspective
Jonas Rasmussen (Tanska), etäyhteydellä
12-13 Lounas (omakustanteinen)
13-13.20 Täydellistä äänenavausta etsimässä: Kuoronjohtajien ja kuorolaulajien käsityksiä motivoivasta äänenavauksesta – maisteritutkielman esittely
Sofia Riippi
13.20-13.40 Positiivisen koelaulukokemuksen osatekijöitä kuorolaulajan näkökulmasta – maisteritutkielman esittely
Oskari Ylimäki
13.40-15 Pyöreän pöydän keskustelut – Kuorolaulajien arvioiminen
Jaana Turunen
15.00 Loppusanat
Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu TÄSTÄ, ilmoittautuminen on auki 18.1.2026 saakka.
Hinnat: sisältää ohjelman lisäksi kahvit ja lauantain iltakonsertin.
Ruokailut ja perjantain etkot ovat omakustanteiset. Perjantain konserttilippu ostetaan itse ja kannattaa hankkia etukäteen!
Koko viikonloppu: Jäsenhinta 90 euroa, muut 130 euroa, opiskelijat/eläkeläiset 110 euroa
Yksi päivä (la tai su): Jäsen 55 euroa, muut 75 euroa, opiskelijat/eläkeläiset 65 euroa
Lauantai alkaa kehoa ja mieltä herättelevällä pilatestunnilla, jonka ohjaa pianisti (MuM) ja pilatesohjaaja Minttu Siitonen. Pilatesharjoitus aktivoi syvää lihaksistoa, joka tukee ryhdin linjausta ja laulajan äänenmuodostusta. Huolellinen, hallittu liike yhdistetään rauhalliseen ja virtaavaan hengitykseen. Harjoitteiden lomassa tutkimme erityisesti hartiarenkaan hallintaa ja käsivarsien liikkeen kytköstä selkään kuoronjohtajan näkökulmasta. Harjoitus päättyy lyhyeen, hermostoa rauhoittavaan loppurentoutukseen.
Tarvitset mukaan joustavat vaatteet ja oman jumppamaton.
Minttu Siitonen on Sibelius-Akatemiasta valmistunut pianisti ja sertifioitu pilatesohjaaja. Hän esiintyy konsertoivana solistina, kamarimuusikkona ja liedpianistina. Taiteellisen työnsä ohella Minttu Siitonen toimii pilates-metodia hyödyntäen muusikoiden kehonkäytön ja ergonomian parissa. Pilatesharjoittelua hän ohjaa erilaisille ryhmille ja yksilöasiakkaille.
https://www.minttusiitonen.fi/
tallenteelta + vastaukset kysymyksiin sunnuntaille
Vancouver Chamber Choirin taiteellinen johtaja Kari Turunen pohtii taiteilijuutta kuoronjohtajan työssä. Kari on toiminut VCC:n taiteellisena johtana syksystä 2019. Vuonna 1971 perustettu kuoro on Kanadan vanhin edelleen toimiva ammattikuoro. Vuonna 2025 kuoro konsertoi 30 kertaa paitsi Vancouverissa, myös eri puolilla Kanadaa. Konserttien lisäksi kuoro järjestää työpajoja säveltäjille, vuosittaisen mestarikurssin kuoronjohtajille, kilpailun nuorille säveltäjille ja mahdollisuuksia nuorille laulajille laulaa ammattilaulajien kanssa.
Ennen siirtymistään Kanadaan, Turunen toimi laaja-alaisesti suomalaisessa kuoro- ja yhtyekentässä johtajana, laulajana, organisaattorina ja kouluttajana. Hän on suorittanut Sibelius-Akatemiassa maisteritutkinnon (kuoronjohto) ja Taideyliopistossa tohtoritutkinnon (renessanssimusiikin esityskäytännöt). Hän on johtanut mm. seuraavia kuoroja ja yhtyeitä: I Dodici, Kampin Laulu, Spira Ensemble, Akademiska Sångföreningen, Chorus Cantorum Finlandiae ja Akademiska Damkören Lyran.
Tämä puheenvuoro on intensiivinen sukellus johtamiseen ja tiimityöhön. Henrik Dettmann vie osallistujat suoraan huippujoukkueiden arkeen: miten luodaan vahva yhteishenki, miten johdetaan kovan paineen alla ja miten jokainen yksilö saa loistaa osana suurempaa kokonaisuutta. Vuosikymmenet huippu-urheilun oppien parissa tiivistyvät puheenvuorossa käytännön oivalluksiksi.
Henrik Dettmann on yksi suomalaisen urheiluhistorian meritoituneimmista valmentajista. Suomen koripallomaajoukkueen Susijengin pääarkkitehtina tunnettu Dettmann on valmentanut maailmanluokan tähtiä Dirk Nowitzkista Lauri Markkaseen ja hakenut inspiraatiota yhtä lailla taiteesta, kulttuureista ja keittiöstä kuin koripallokentiltä. Dettmann on viiden vuosikymmenen ajan valmentanut huippujoukkueita ja noussut arvostetuksi johtajuuden asiantuntijaksi.
SKJ julkaisi marraskuussa 2025 uuden suosituksen kuoronjohtajien työsuhteen ehdoiksi, joka pitää sisällään myös uuden päivitetyn palkkasuosituksen. Koko suositus sai laajamittaisen uudelleenkirjoituksen ja sen sisältö päivitettiin vastaamaan nykypäivää sekä kuoronjohtajien palkkakyselyn tulosten, että aiemmasta kyselystä saatujen kokemusten perusteella.
Tässä luennossa päästään pureutumaan päivitetyn suosituksen sisältöön pala palalta ja käydään läpi suosituksen soveltamista käytäntöön. Luvassa on aimo annos hyviä vinkkejä ja poimintoja suosituksesta ja sen käyttämisestä palkkaneuvottelujen tukena. Suositusta on käymässä läpi SKJ:n puheenjohtaja Kristian Heberg, joka on freelance-kuoronjohtaja ja on toiminut puheenjohtajana nyt kahden vuoden ajan.
Suositus verkossa: https://kuoronjohtajat.fi/wp-content/uploads/2025/11/Suositus-tyosuhteen-ehdoiksi-2025.pdf
etäyhteydellä
Having reached significant visibility with his short-form videos on social media, Danish Jonas Rasmussen is known for his creativity and ability to think out of the box. In this session, Jonas shares his thoughts about the choirs long term development both on a practical and more abstract level. Which aspects should you consider as the conductor? And how does that impact the weekly rehearsals?
Jonas Rasmussen is a Danish conductor, composer and content creator known for combining artistic excellence with playfulness and accessibility. He leads Ensemble Novum, Academic Choir Aarhus and Youth Choir Aarhus U, winning multiple international prizes. He teaches at the Royal Academy of Music, Aarhus and shares conducting insights worldwide through popular social media videos.
Sofia Riippi: Täydellistä äänenavausta etsimässä: Kuoronjohtajien ja kuorolaulajien käsityksiä motivoivasta äänenavauksesta – maisteritutkielman esittely
Sofia Riippi valmistuu joulukuussa 2025 musiikkikasvatuksen maisteriksi ja hänen pro gradunsa on ehdolla KMO:n vuoden graduehdokkaaksi Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen edustajana. Maisterintutkielma pureutuu erityisesti erilaisiin oppimismotivaatioteorioihin, vuorovaikutukseen ja viestintään sekä muihin äänenavauksen konkreettisiin rakennuspalikoihin. Kuoronjohtajan töiden lisäksi hän on toiminut myös useiden eri levyjen tuottajana.
Opinnäytetyö verkossa: https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/handle/10024/58502/nbnfioulu-202509236029.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Oskari Ylimäki: Positiivisen koelaulukokemuksen osatekijöitä kuoronjohtajan näkökulmasta – maisteritutkielman esittely
Oskari Ylimäki on joulukuussa 2025 musiikin maisteriksi valmistuva kirkkomuusikko, joka työskentelee parhaillaan vs. kanttorina Jyväskylän seurakunnassa. Opinnoissaan Ylimäki on syventynyt opinnoissaan erityisesti lauluinstrumenttiin, minkä lisäksi hän on opiskellut kuoronjohtoa B-tasolle asti.
Opinnäytetyö verkossa: https://taju.uniarts.fi/items/bce1cdb0-5cc0-49ef-bd65-4b98aee91c95
Jaana Turunen: Pyöreän pöydän keskustelu – kuorolaulajien arvioiminen
Kuorolaulajien arviointi on herkkä asia niin koelauluissa kuin kuorolaisten myöhemmissä tsekkauksissa. Mihin kiinnitämme huomiota? Mihin kuoronjohtajan osaaminen ja kokemus riittävät? Tässä pienryhmäkeskustelujen kautta toteutuvassa työpajassa pureudutaan asiaan, joka koskee kaikkia kuoronjohtajia ja johon ei ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta.
Jaana Turunen on kuopiolainen kuoronjohtaja, laulunopettaja ja äänenkäytön valmentaja. Hän johtaa Vox Polarista, Mieskuoro Kuopio-Kvartettia ja VIMMA-kuoroa sekä valmentaa projektiluonteisesti Kuopion sinfoniakuoroa kaupunginorkesterin produktioihin. Jaana on ensimmäinen Suomessa sertifioitu Estill Voice Trainingin opettaja, ja hän opettaa perustamassaan Maestra-laulukoulussa niin pop/jazz- kuin klassistakin laulua.
Suomen kuoronjohtajayhdistys on myöntänyt historian viidennen Kuoroteko-palkinnon Minnakaisa Kuivalaiselle työstä Tampereen Sävelen toiminnanjohtajana. Tampereen Sävel on joka toinen vuosi järjestettävä kuoro- ja lauluyhtyemusiikin festivaali, joka juhlii tänä vuonna 50-vuotista historiaansa.
Tampereen Sävelen kuorokatselmus on pysyvästi monien suomalaiskuorojen ohjelmassa ja antaa kuoronjohtajille helpon tavan tutustua kotimaisen kuorokentän kuulumisiin kuunnellen lähes 60 osallistujakuoron esityksiä sekä niiden lisäksi maailmankuulujen huippukuorojen ja -yhtyeiden konsertteja. Katselmuksesta saatava ammattitaitoisen tuomariston palaute on kuoronjohtajille arvokas työväline kuoron kehittämisessä.
Tampereen Sävelen toiminnanjohtajana on jo yli 20 vuoden ajan toiminut Minnakaisa Kuivalainen. Minnakaisa on festivaalin kantava voima ja on idearikkaalla otteellaan kehittänyt festivaalia ja tehnyt pitkäjänteistä työtä koko kuorokentän puolesta. Festivaalin taiteellisen johtajan vaihtuessa tapahtumasta toiseen, on erityisen tärkeää pitää yllä jatkumoa vuodesta toiseen.
Minnakaisa on ihmisenä aina positiivinen, innostava ja utelias, toisaalta tarvittaessa kantaa ottava ja festivaalituotannon superammattilainen, joka haluaa kehittää koko toimikenttää. Hänellä on kyky nähdä mahdollisuuksia ja tarttua rohkeasti uusiin ilmiöihin ja hänen kanssaan on aina ilo tehdä yhteistyötä!
Tampereen Sävel on onnistunut uudistumaan haastavassa taloustilanteessa ja toteuttaa tinkimättömästi arvojensa mukaista toimintaa levittäytyen yhtä tapahtumaviikonloppua laajemmalle. Suomen Kuoronjohtajayhdistys haluaa kiittää mitä lämpimimmin Minnakaisaa merkittävästä työpanoksesta suomalaisen kuoromusiikin eteen!
