Mikko Sidoroff 2009

Kutsumus kuoronjohtajaksi

Olipa työ mikä tahansa, lähtökotaisesti työntekijällä tulisi olla siihen kutsumus. Sanottakoon, että jos kutsumusta ei olisi, ei olisi muusikoitakaan. Tunnetustihan muusikkojen työ ei  ole hyvin palkattua ja työaikojen epäsäännöllisyys on erittäin säännöllistä. Freelance-muusikon työn luulisi siis olevan täysi paradoksi. Sitä se olisikin, ellei olisi kutsumusta.

Jokainen työ tuo tullessaan hyviä, sekä huonoja puolia. Kaikille tulee vastaan niitä päiviä, jolloin ei vain jaksaisi lähteä töihin. Kuoronjohtajan työ ei ole tässä suhteessa poikkeus. Tämä artikkeli on yhden kuoronjohtajan näkökulma kuoronjohtajan arkeen. Toisaalta se on myös realistinen kuvaus siitä, millaista on työskennellä suomalaisena kuoronjohtajana. Työtilanne ja työolot eivät välttämättä ole täydelliset, mutta sanottakoon, etten tekisi mitään muuta työtä mieluummin. Se on minun kutsumukseni!

Kuoronjohtajan työaika, työtilanne ja palkkaus

Pääasiallisesti kuoronjohtotyö on freelancher-työtä, joka tuo toimintaan alituisen epävarmuuden, joskin samalla suuren vapauden. Vain hyvin harvat kuoronjohtajat tekevät työtä säännöllisen työajan (klo 8-16) puitteissa. Tämä johtuu siitä, ettei Suomessa toimi ammattikuoroja kansallisoopperan kuoron ohella, ja kuoroharjoitukset ajoittuvat usein iltaan ja viikonlopuille, jolloin ihmisillä on aikaa harrastustoiminnalle.

Mikäli kuoronjohtamisella aikoo elättää itsensä, kannattaa muistaa, että säännöllistä ja kiinteää kuukausipalkkaa maksavia kuoroja on vähän ja niillekin harvoille paikoille on suuri kysyntä. Suomessa kuorotoiminta on pääasiallisesti harrastustoimintaa, jonka takana toimivat kuorojen omat rekisteröityneet kannatusyhdistykset. Yhdistyksen hallitus, joka koostuu kuoron valitsemista jäsenistä, koordinoi kuoron byrokratiaa ja rahaliikennettä. Rahoituksensa kuorot saavat mitä moninaisemmilla tavoilla, mistä johtuen myös palkkaakin maksetaan satojen eri käytänteiden mukaisesti.

Tyypillisesti palkka maksetaan johtajalle siltä ajalta, jonka hän on kontaktissa kuoronsa kanssa. Tämä tarkoittaa käytännössä kuoroharjoituksia, konsertteja, harjoitusleirejä ja matkoja. Harvat kuoronjohtajan palkkaa maksavat tahot maksavat valmistautumisesta, mitä voidaan pitää suurena epäkohtana. Valmistautumistyö (ohjelmiston etsiminen, sen suunnittelu, harjoittelu, harjoitusaikataulujen tekeminen ja muu kuoronjohtajalle lankeava byrokratia) on yllättävän suuri osa kuoronjohtajan työaikaa. Tuntipalkkaisessa systeemissä valmistautumiseen tulisi siis budjetoida riittävä määrä työtunteja.

Suomessa on lukuisia kuoroja, mutta toimeentulon turvaamiseksi, yhden kuoronjohtajan tulisi johtaa säännöllisesti ainakin n. kolmea kohtuullisen vakavaraista kuoroa (tämäkin on arvio). Tässä kohden kannattaa miettiä, kuinka monen kuoron johtamiseen itse kullakin riittää voimavaroja. On myös huomionarvoista, että harva kuoro maksaa kesäkuukausilta palkkaa.

Kuoronjohdonopettajille löytyy Suomesta n. 10 vakanssia. Sibelius-Akatemia, eräät ammattikorkeakoulut ja konservatoriot työllistävät täysipäiväisiä kuoronjohdon lehtoreita. Myös tuntiopettajille on tarjolla muutamia toimia. Näihin virkoihin vaaditaan usein ylempi korkeakoulututkinto (musiikin maisteri), työkokemusta ja kuoronjohdon A-kurssitutkinnon suoritus. Kuoronjohdon opettajalta vaaditaan luonnollisesti myös hyviä pedagogisia valmiuksia.

SKJ:lta kysytään usein kuoronjohtajan palkkasuosituksia, mutta yllämainitun valossa niitä on vaikeaa antaa. SKJ pyrkii kuitenkin tilanteesta riippuen antamaan konsultointia palkkatoivekyselyihin, mutta varsinaisia suositustariffeja yhdistyksellä ei ainakaan toistaiseksi ole.

Itse kannustan ammattikuoronjohtajia oma-aloitteisuuteen, innovatiivisuuteen ja käyttämään myös mielikuvitusta. Suomessa on monia kuoronjohtajia, jotka ovat rakentaneet omalla toiminnallaan eri kuoroistaan itselleen täysipainoisen päivätyön. SKJ pyrkii myös edistämään jäsentensä työllisyyttä mm. näiden nettisivujen Markkinapaikka-palvelulla.

Työnhaku itsessään vaatii kovaa työtä, pitkäjännitteisyyttä ja aikaa, mutta se ei ole mahdotonta kenellekään.

10 Syytä olla kuoronjohtaja

1. Jokainen kuoroharjoitus on erilainen; Kuoro voi harpata suuren askeleen kolmessa tunnissa eteen- tai taaksepäin; tähän voi johtaja vaikuttaa!
2. Kuoron sointi ja sen kehittäminen. On mielenkiintoista kuulla, miten pienillä asioilla sointi voi parantua tai huonontua.
3. Johtajohtaminen, kädenliikkeet parhaimmillaan ovat puhdasta taidetta
4. Kun konsertissa/esiintymisessä tulee ”SE” tunne, ettei johtaja johda kuoroa, eikä kuoro johtajaa.. Musiikki virtaa vapaasti ja soljuu eteenpäin. Silloin tuntuu, että leijuisi 3 cm maanpinnan yläpuolella!
5. Kuoronjohtamisella saa palkkaa.
6. Susanna Mälkki on sanonut ”demokratia ei ole taiteellisesti kiinnostavaa” Ja tämähän on totta! Viimekädessä johtaja päättää, tuleeko piano vai forte.
7. ”Isot projektit”, kuten levytykset, kilpailut, konserttimatkat- ja kiertueet ovat usein kokemuksia, joita ei koskaan unohda!
8. Mukavat kollegat. Ammattikuntamme on laaja ja meillä on hyvä yhteishenki!
9. Saa olla SKJ:n jäsen!
10. Edessäsi on joukko ihmisiä, jotka haluavat laulaa johdollasi. Mikä etuoikeus!

Tietopaketti kuoronjohtajan palkkaukseen

Suomen Kuoronjohtajayhdistys ry on julkaissut maaliskuussa 2016 kuoronjohtajan palkkaukseen liittyvän tietopaketin, joka kattaa kuoronjohtajan tehtävänkuvauksen, palkkasuosituksen sekä työsopimusmallin. Pakettia kehotetaan hyödyntämään kuoron ja kuoronjohtajan välisissä palkkaneuvotteluissa.

Tietopaketti löytyy täältä: Tietopaketti_kuoronjohtajan_palkkaukseen_SKJ2016